Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi on Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry. Sen kotipaikka on Lappeenranta ja toimialue on Joutseno.

2. Yhdistyksen tarkoituksena on

  • kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta,
  • elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen
  • kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen
  • kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon
  • tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille
  • toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä
  • seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia
  • harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja kustannustoimintaa
  • edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista
  • harjoittaa museotoimintaa ja tukee paikallista kotiseutuarkistoa
  • ylläpitää paikalliselle kotiseututoiminnalle tarpeellisia tiloja
  • järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita kulttuuritilaisuuksia, näyttelyjä, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja opintoretkiä
  • järjestää koulutusta sekä tiedottaa aluettaan ja omaa toimintaansa koskevista asioista
  • toimii yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, maakunnan liiton ja kotiseututyön aluejärjestön kanssa.

Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista muistoesineitten myyntitoimintaa sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä.


3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen jäseniä ovat:

  • 1) varsinaiset jäsenet,
  • 2) kannattajajäsenet, ja
  • 3) kunniajäsenet.
Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt, kannattajajäseniä oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hallitus, kunniajäsenet kutsuu johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokous. Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneitahenkilöitä.

Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet maksavat vuosittain vuosikokouksen erikseen kummallekin jäsenryhmälle määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.


4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksujen ja vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut
puheenjohtaja ja kaksi – kahdeksan muuta varsinaista jäsentä sekä nolla – kahdeksan varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenistä 1/3 on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisenä vuotena erovuoroisuus määrätään arvalla. Hallituksen jäsen voidaan valita enintään kolmeksi kolmivuotiskaudeksi peräkkäin.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä
tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai
rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä muun henkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä
tammi- toukokuussa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun
hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kunvaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän
vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) kokouksen avaus

2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4) hyväksytään kokouksen työjärjestys

5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
ja muille vastuuvelvollisille

7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus

8) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle

9) valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa

10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen
purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Mikäli yhdistyksellä on museo tai arkisto, huolehditaan arkiston,museokokoelmien ja yhdistyksen muun omaisuuden säilymisestä jonkun oikeuskelpoisen yhteisön
hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.

Klikkaa tästä kirjoittaaksesi tekstiä