Kotiseutuyhdistys juhli
40 toimintavuottaan

Joutsenon kotiseutuyhdistys juhli 40-vuotista toimintaansa 19.8. Virkin salotuvalla. Yleisön viritti menneiden vuosien tunnelmaan Päivi Lavikaisen ohjaama, Kantelettaren teksteihin perustuva Salotuparomanssi.
Yhdistys muisti Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä kolmea aktiivista toimijaa; Paula Kärkeä, Jouko Nikamaata ja Pekka Suonsivua.

Matti Ahvonen on Joutsenon uusi Tulentalloja

Joutseno on saanut uuden Tulentallojan. Seuraavat kaksi vuotta tehtävää hoitaa maa- ja metsätalousyrittäjä Matti Ahvonen Penttilästä. Ahvonen tunnetaan myös pitkästä kunnallisesta luottamusmiesurasta keskustan riveissä.
Tulentalloja julkistettiin Joutseno-päivien pääjuhlassa torilla. Kauniissa loppukesän säässä tapahtumaa seurasi runsas yleisöjoukko.

Rieskaemäntä Terttu Ahosen toimikausi jatkuu vielä vuoden.

Uusi Tulentalloja saapui torille traktorikyydillä.

Tulentalloja leivottiin tehtäväänsä perinteisin menoin. Leipälapion varressa Terttu Ahonen, todistajina Kalevi Ponkkonen ja Pekka Lukkari.

Väki viihtyi torilla kauniissa säässä.

Joutseno-viikko käynnissä

Joutsenon kotiseutuyhdistyksen 40-vuotisjuhlatapahtumaan huipentuva tapahtumaketju käynnistyi sunnuntaina 12.8. pidetyllä perinnejumalanpalveluksella. Tällä kertaa jumalanpalvelus toteutettiin 1960-luvun kaavalla.
Palveluksen toimitti Klaus Kallioranta ja avustavina pappeina olivat Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Timo Rosqvist ja Eero Uuksulainen.
Huntukivivaellus oli siltaremontin vuoksi lyhennetty. Vaeltajat lähtivät liikkeelle kirkonmäen alta. Rieskoja vaihdettiin perinteiseen tapaan kirkon pihalla.

Joutseno-päivät avattiin keskiviikkona Aholan Nuorisoseuran järjestämillä maalaismarkkinoilla. Myyntipöydiltä löytyi maaseudun tuotteita hunajasta ruisleipään ja syksyn sadosta käsitöihin.

Myyntipöydiltä löytyi muun muassa paikallista hunajaa.

Nuorimpia markkinavieraiden iloksi oli kesäteatteri muunnettu keppariradaksi. Ostosten lomassa saattoi istahtaa nauttimaan uutispuuroa, vohveleita tai vaikkapa munkkikahvit.
Varsinkin miesväkeä kiinnostivat Karelia Tractorsin vanhat traktorit.
Edellisvuosien tapaan käytiin avajaisten yhteydessä haastemölkkyottelu Joutsenon Karjalaisten ja Joutsenon kotiseutuyhdistyksen välillä. Tarkemmin heitti tällä kertaa kotiseutuyhdistyksen joukkue Pekka Lukkari, Satu Putkisalo, Mirja Rantala ja Heikki Seppäläinen. Voitto heltisi numeroin 50-32. Karjalaisten joukkueessa heittivät Heikki Inkiläinen, Heikki Mutikainen, Raimo Pelli ja Kirsti Mattinen, joka vei voiton henkilökohtaisessa kisassa.

Kotiseutuyhdistyksen voittoisa joukkue Pekka Lukkari, Heikki Seppäläinen, Satu Putkisalo ja Mirja Rantala sekä kiertopalkinto, johon yhdistys sai nyt kolmannen kiinnityksen.

Kotiseutuyhdistys juhlii 40-vuotista toimintaansa Virkin salotuvalla.

Perinnejumalanpalveluksesta Salotuparomanssiin

Vuoden 2018 Joutseno-päivät käynnistyvät sunnuntaina 12.8. klo 10 pidettävällä perinnejumalanpalveluksella. Jumalanpalveluksen kaava on 1960-luvulta. Alikulkuremontin vuoksi huntukivivaellus on tänä vuonna lyhennetty. Vaeltajat kokoontuvat klo 9.30 Putkinotkontien ja Soljantien risteykseen. Kirkonmäellä vaihdetaan vanhan joutsenolaisen perinteen mukaan rieskoja. Kirkkoon on varattu maljakoita luonnonkukkia varten ja jumalanpalveluksen jälkeen juodaan kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa.

Joutseno-päivien tapahtumaketju käynnistyy Aholan Nuorisoseuran talon pihalla keskiviikkona 15.8. klo 17 pidettävillä maaseutumarkkinoilla. Paikalle voi pystyttää myös kirppismyyntipisteen. Nuorisoseura tarjoaa pöydät kirppismyyjille.
Tapahtuman yhteydessä ratkotaan myös pitäjän mölkkymestaruus sekä kotiseutuyhdistyksen ja Joutsenon karjalaisten välinen paremmuus mölkyn heitossa.

Torstaina 16.8. klo 18-22 pistetään jalalla koreasti Jänhiälän lavalla. Musiikista vastaa Jade´s Band ja tanssit järjestää lavaisäntä. Liput 12 euroa.
Perjantaina 17.8. klo 13 Pirjo Aarnio kertoo omaelämänkerrallisesta Tiurun sairaalaympäristöön sijoittuvasta kirjastaan Sairaalan iloiset lapset Joutsenon kirjastossa-

Joutseno-päivien pääjuhla pidetään lauantaina 18.8. klo 10 torilla. Juhlassa julkistetaan uuden tulentallojan henkilöllisyys sekä Joutseno-lehden vuoden joutsenolaisen äänestystulos. Musiikista vastaa Laulavat Leijonat.
Sunnuntaina 19.8. Joutsenon kotiseutuyhdistys juhlii 40-vuotista toimintaansa Salotuvalla klo 14 alkaen. Historiikin lisäksi ohjelmassa on Salotuparomanssi-esitys sekä ansiomerkkien jako.

Emil Hanén (1837–1918)
Lappeen kappalaisen poika –
joutsenolainen lahjoittaja

Kunnallisneuvos Hanénin kuolemasta tulee elokuun 5. päivänä kuluneeksi 100 vuotta.
Joutsenon kotiseutuyhdistys muistaa Hanénia pienellä näyttelyllä Lappeenrannan pääkirjaston aulassa.
Hanénin lahjoittaman Tapiolan kiinteistön viimeinen pehtori Pertti Piiparinen pyysi Joutsenon kunnankirjastolta apua tiedonhakuun kunnallisneuvoksen vaiheista. Tietoja tarvittiin kunnostetun Vanhala-rakennuksen esittelyyn. Näyttely perustuu tuolloin aloitettuun selvitykseen.
Lappeenrannan taidemuseo on ystävällisesti siirtänyt Hanénin muotokuvan Joutseno-talon valtuustosalista Lappeenrannan pääkirjastolle näyttelyn ajaksi.
Hannikaisten sukuseuralle kiitokset sukuviirien lainasta näyttelyä varten.
Näyttely on avoinna 9.7.–24.8.2018 Lappeenrannan pääkirjaston aulassa, Valtakatu 47.
Kirjasto avoinna ma-pe 9–19, (klo 910 omatoimiaukiolo).

Satu Putkisalosta
Vuoden seniori

Joutsenon yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistys on nimennyt Vuoden senioriksi Joutsenon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan Satu Putkisalon. Nimitys julkistettiin vappuaattona Sana Mobilitas -patsaan lakitustilaisuudessa hyvinvointiaseman puistossa.
Lakituspuheessaan Putkisalo totesi yhdistystoiminnan olevan mukava harrastus.
Hän kannusti ihmisiä yhteisöllisyyteen, joka lisää hyvinvointia.
Paikallislehti Joutsenon artikkeli lakitustilaisuudesta löytyy täältä.

Tototus on vanha joutsenolainen pääsiäisperinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäisaamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven
kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta.

Joutseno-päivät 15.-18.8.2018

Tämänvuotiset Joutseno-päivät siirtyvät viikolla eteenpäin ja pidetään 15.-18. elokuuta. Syynä totutusta poikkeavaan ajankohtaan on Lappeenrannassa 9.-12. elokuuta pidettävät valtakunnalliset kotiseutupäivät, joiden ohjelmaan myös joutsenolainen kotiseutuväki osallistuu.
Joutseno-päivät huipentuvat lauantaina 18. elokuuta torilla pidettävään pääjuhlaan, jossa julkistetaan uusi tulentalloja.
Perinnejumalanpalvelus pidetään tällä kertaa Joutseno-päivien ensimmäisenä tapahtumana 12. elokuuta Joutsenon kirkossa.
Joutseno-päivien yhteyteen kotiseutuyhdistys suunnittelee 40-vuotisjuhlaa Virkin salotuvalla. Sitä ennen on tarkoitus kengittää pihapiirissä oleva navetta eli vaihtamaan rakennuksen alimmat hirsikerrokset. Kengitykseen on haettu avustusta Museovirastolta.
Elokuussa muistetaan myös edesmennyttä kunnallisneuvos Emil Hanénia, jonka kuolemasta tulee 5.8. kuluneeksi sata vuotta.

Talvisotaa muisteltiin sateessa

Joutsenon urheilukeskuksessa muisteltiin vesisateessa 13. maaliskuuta talvisodan päättymistä 78 vuotta sitten. Tutkailtavana oli Matti Martikan vanha suksipari. Pienet koululaiset kuuntelivat tarkkaavaisesti kotiseutuneuvos Pertti Vuoren kertomaa talvisodan päättymisen ajalta. Paikalla oli myös Paikallislehti Joutseno.

Sisällissodan kahakointi alkoi
Joutsenossa helmikuussa 1918

Suomen sisällissodan alku ajoittuu 27. päivään tammikuuta 1918. Joutsenossa ensimmäinen kahakka oli kirkonkylällä 8—10. helmikuuta, kertoo Paikallislehti Joutseno artikkelissaan. Punaiset ottivat vähitellen kirkonkylän haltuunsa ja pääsivät sen itäpuolelle.
Joutseno sijaitsi valkoisen Imatran alueen ja punaisen Lappeenrannan välissä.
Artikkeli löytyy täältä.

Johtokunta järjestäytyi

Kotiseutuyhdistyksen johtokunnan järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Lukkari. Sihteerinä jatkaa Mirja Rantala ja taloudenhoitajan pestin sai hoitaakseen Heta Julkunen.
Asukastoimintajaostoon nimettiin Mauno Nummela, Jouko Nikamaa, Satu Putkisalo, Mirja Rantala, Pekka Lukkari, Terttu Ahonen ja Hannu Myllärinen.
Historiajaostoon kuuluvat Paula Kärki, Pertti Vuori, Veikko Japola ja Ilkka Pöyhiä.
Kotiseutuyhdistyksen tuottaita on myynnissä K-Supermarket Piranassa, Kädenjälki-talossa ja Pitäjäntuvalla.

Museoesineistö lähtee varastoon, jotain jää Joutsenoon

Osa pitäjäntuvan museoesineistä lähtee varastoon Lappeenrantaan joulukuussa.
Museo varastoi luetteloidut esineet. Neuvottelut muiden esineiden kohtalosta jatkuvat. Alustavasti on keskusteltu pitäjäntuvan pihapiirissä olevan Martikan kirkkoveneen siirrosta Joutsenon Opiston pihapiiriin.
Muiden luetteloimattomien esineiden kohtalo on vielä auki.
Asiasta uutisoi myös Joutseno-lehti, joka otti asiaan kantaa myös pääkirjoituksessaan.

Pitäjäntuvan esineistölle etsitään uusia sijoituspaikkoja

Joutsenon Pitäjäntupa tyhjenee museoesineistöstä. Yrittäjä Seija Välimäki on laittanut rakennuksen myyntiin.
Kotiseutuyhdistys on käynyt esineistön omistavan Etelä-Karjalan museon kanssa neuvotteluja siitä, että osa esineistä jätettäisiin Joutsenoon tiloihin, joissa ne olisivat yleisön nähtävillä. Keskustelu jatkuu. Museo suhtautuu asiaan myönteisesti. Amanuenssi Riina Nurmion mukaan esineistön arvo on nimenomaan paikallishistoriallinen.

Satu Putkisalo jatkaa puheenjohtajana

Satu Putkisalo jatkaa Joutsenon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana. Johtokuntaan syyskokous valitsi erovuoroisten Eeva Haukemaan ja Veikko Japolan tilalle Heta Julkusen ja Tuula Partasen.
Heidän lisäkseen johtokuntaan kuuluvat Paula Kärki, Päivi Lavikainen, Pekka Lukkari, Jouko Nikamaa, Mauno Nummela, Mirja Rantala, Pekka Suonsivu ja Risto Valtonen.
Joutsenon kotiseutuyhdistys juhlii ensi vuonna 40-vuotista toimintaansa.
Juhlavuoden päätapahtuma pidetään kesällä. Elokuussa järjestettävillä Joutseno-päivillä julkistetaan uusi Tulentalloja.

rieskaemanta.JPGJoutseno sai uuden rieska-
emännän

Terttu Ahonen on Joutsenon uusi rieskaemäntä. Valta vaihtui lauantaina Joutsenon torilla pidetyssä Joutseno-päivien pääjuhlassa.
Terttu Ahonen on Joutsenossa tunnettu ja tunnustettu rieskanpaistaja, joka on parin vuoden ajan aktiivisesti opastastanut kiinnostuneita perinneleivonnaisen tekemiseen.
Joutseno-lehden lukijaäänestyksen vuoden joutsenolaiseksi voitti Maija Rajala. Myös hänet palkittiin pääjuhlassa.
Suomen satavuotisen itsenäisyyden merkeissä paistettiin juhlaan sata rieskaa. Lopulta niitä kertyi muutama ylikin, mutta kaikki menivät kaupaksi vajaassa tunnissa.
Kiitos leipojille: Terttu Ahonen, Leena Frosti, Tuulikki Japola, Maili Kakkola, Iida Kokkonen, Tuulikki Lankinen, Päivi Lavikainen, Matti Lähde, Päivi Melto, Hannu Myllärinen, Elvi Nihtinen, Jouko Nikamaa, Leena Pullinen, Maija Rajala, Lassi Rantala, Mirja Rantala, Rauha Suojapelto ja Sanna Vilhola.
Naapuripitäjien nimikkohenkilöt toivat perinteiseen tapaan tervehdyksensä uudelle rieskaemännälle. Lappeen Taataa, Jukka Lehtistä "tuurannut" Juha Kuorttinen esitti omansa


Joutseno postikortteina

Joutsenon kunnan kaavasuunnittelijana toimineen Tapio Inkeröisen Joutseno-aiheisista postikorteista on koottu näytty Lappeenrannan pääkirjastoon.
Kortteja on esillä 120 kappaletta.
Postikortit liittyvät kiinteästi matkailuun. Kuvamaisemaa hallitsee Joutsenon kirkko, josta on näyttelyssä 20 kuvaa.
Kirkkoa on paljon käytetty myös tyypillisissä Terveiset Joutsenosta -korteissa, joissa on kolmen tai neljän kuvan kollaasi.
Oman ryhmän muodostavat Rauhan täyshoitolaa esittävät kortit 1900-luvun alusta. Kuvien vanhoista puurakennuksista ei ole jäljellä mitään, vain piirimielisairaalan päärakennuksen voi edelleen nähdä Holiday Clubin alueella. Rauhaa markkinoitiin matkailijoille ja terveydestään huolta pitäville, joten kortteja lienee maailmalla suuret määrät, myös venäjänkielisinä.
Tiuruniemen parantolaa esittäviä kuvia on esillä 12 kappaletta ja enemmänkin löytyisi, sillä upea funktionalismiarkkitehtuuria edustava rakennus oli suosittu kuvauskohde maasta ja ilmasta.
Hackmanin saha-alueesta on esillä muutamia kortteja, Pulpin tehtaasta vain yksi vanha kuva.
Vanhimmat kuvat ovat puutyöläisten yhteiskuva vapulta 1912 ja hyvin tunnettu kuva Joutsenon vanhasta kirkosta (1758-1918) ja kellotapulista, jotka paloivat 25.4.1918. Uusin kuva lienee ilmaotos Pöyhiänniemestä 2000-luvun alusta, jolloin venesatama jo toimi, mutta taloja oli vähän.
Yhden kortin aiheita ovat muun muassa Heli Pukin piirtämä Tulentalloja-kortti, Piirakka Pirtti, Asuntomessuja mainostava kortti ja Lohilammikko.
Kortit ovat esillä 3.7.-31.8.2017. Pöytävitriinit ovat kirjaston ulko-oven vieressä aulassa Vapaudenaukion puolella.

Ilkka Pöyhiästä uusi Tulentalloja

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikomisarion virasta eläkkeelle siirtynyt Ilkka Pöyhiä on Joutsenon uusi tulentalloja. Nimitys julkistettiin Joutseno-päivien pääjuhlassa. Tulentalloja valitaan kahden vuoden välein. Ensi vuonna valitaan uusi rieskaemäntä.

Pöyhiä totesi ottavansa uuden tehtävän ylpeänä vastaan.
- On tehtäviä, joista ei kieltäydytä. Tämä on yksi niistä.

Torilla järjesteyssä pääjuhlassa esiintyivät muun muassa Seinäjoen Tangomarkkinoilla Tangonuori-kilpailun voittanut Veeti Tikkanen, lauluryhmä Hetki, Saimaan Seuratanssijat ja kansantanssiryhmä Keiku.

Raipparangaistuspetäjä Joutseno-taloon

Puretun OP-liikekeskuksen sisäpihalla sijainnut raipparangaistuspetäjä on siirretty Joutseno-talon ykkös- ja kakkoskerroksen väliselle porrastasanteelle. Alustana petäjällä on raakalaudasta valmistettu laatikko, joka on täytetty liikekeskuksen vitriinistä siirretyillä kivillä. Tällä kertaa petäjän varastointi jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Aiemmin se on ollut yleisön ulottumattomissa pitkiäkin aikoja.

Alkujaan petäjä kasvoi nykyisen siunauskappelin tienoilla tien varressa viljamakasiinin vieressä. Kirkon läheisyys on muuten ollut puuton lukuun ottamatta naisten piiskauspuuksi kutsuttua mäntyä. Kirkon ympäristö pidettiin laajalti puuttomana metsäpalovaaran takia.

Lähes 1800-luvun loppuun oli raipparangaistuspetäjä käytössä. Rikollinen sidottiin puuhun käsistään ja jaloistaan. Häntä lyötiin selkään raipoilla (piiskoilla). Hänen silmänsä olivat peitetyt. Viimeinen piiskattu olisi perimätiedon mukaan ollut mäntyharjulainen mies, joka sai 16 paria varastettuaan jostakin talosta vaatteita.

Petäjä paloi pahoin 25.4.1918, kun punaiset olivat lähtiessään sytyttäneet muun muassa kirkon ja viljamakasiinin tuleen. Petäjän torsosta tuli tunnettu Joutsenon kirkonmäen maamerkki. Joutsenon 350-vuotisjuhlia vietettiin juhannuksena 1939. Silloin pitäjään kiinnitettiin sen kyljessä oleva kilpi.

Vuonna 1973 petäjä siirrettiin tyven lahovian takia kunnan varastotiloihin ja myöhemmin siitä huolehti Matti Martikka Honkalahdessa. Joutsenon 350-vuotisjuhlavuonna petäjä pystytettiin väliaikaisesti entiselle paikallaan ja varastoitiin jälleen. Silloin siitä oli katkaistava noin pari metriä yläosasta.

6.12.1993 sijoitettiin petäjä omaan vitriiniin Joutsenon Osuuspankin sisäpihalle. Hankkeen takana olivat Joutsenon kunta, Joutsenon Osuuspankki ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys. Keväällä 2016 käynnistyivät Osuuspankkirakennuksen purkutyöt ja petäjä siirrettiin jälleen varastoon. Uusi paikka löytyi Joutsenon entiseltä kunnantalolta, Joutseno-talolta, jonne petäjä pystytettiin 1.8.2016.

Joutsenon Kotiseutuyhdistys

Yhdistyksen tavoitteena on kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kotiseututiedon lisääminen sekä kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja ylläpitäminen.

Yhdistys on huolehtinut osana toiminnastaan kotiseutumuseon pitäjäntuvasta. Yhdistys on saanut v. 1985 lahjoituksena Virkin Salotuvan, jonka se kunnosti Museoviraston ja Karjalaisen Kulttuurin edistyssäätiön avustuksilla ja lukuisilla talkoilla Etelä-Karjalan museon valvonnassa. Rakennukset muodostavat karjamajaidyllin. Tupa ja läävä on nimetty joutsenolaiseksi rakennusmuistomerkiksi.

Yhdistys on toiminut voimakkaasti Joutsenon naisen kansallispuvun tarkistuksen hyväksi yhteistyössä Etelä-Karjalan Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen kanssa. Tarkistetun puvun julkistamisjuhla oli kesällä 2000. Yhdistys oli mukana myös Joutsenon miehen puvun ensimmäisen mallipuvun valmistuksessa. Puku julkistettiin v.1973.


Joutsenon kaupungin kanssa yhteistyössä on julkaistu useita muistomerkkejä sotien ajan Joutsenosta. Suomi 80 juhlallisuuksien yhteydessä 4.12.1997 paljastettiin reliefit Joutsenossa talvisodan aika toimineiden lentotukikohtien muistoksi. Konnunsuon Kivisaaressa paljastettiin 12 Lentolaivueen reliefi ja Joutsenon opistolla Honkalahden jäätukikohdassa toimineen 24 Lentolaivueen reliefi. Nämä veisti Olavi Veijalainen


Kenttäsairaaloina II maailmansodan aikana toimineiden rakennusten seiniin on puuhattu yhteisesti kunnan ja veteraanijärjestöjen kanssa muistolaatat. Nämä rakennukset ovat: Entinen Kulkutautisairaala Honkalahdessa, Honkalahden päiväkoti, Yläpappila, Tapiolan Emäntäkoulu, Ravattilan koulu, Leppälän koulu, Konnunsuon vankilan sairaala, Kähärilän koulu, Stockmakarin talo Haukilahdessa ja Tiurun sairaala.

Kaakkois-Suomen ilmailumuseoyhdistyksen kanssa, ja Joutsenon kaupungin tukemana pystytettiin muistomerkki Pätilän kylän metsään. Se kertoo 20.7.1944 ltn Aimo Juvosen ohjaaman hävittäjäkoneen tuhoutumisesta.

Yhdistyksen hoidossa on välirauhan aikana 1940 polkupyöräkomppanian ryhmän kaivama ja Lions Club Joutsenon kunnostama pesäke Anolan kylän metsikössä.

Yhdistys on julkaissut kirjasarjan josta tarkempaa tietoa.