Joutsenon kirkko satavuotias

Joutsenon kirkko täyttää tänä vuonna sata vuotta. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck, jonka käsialaa ovat myös monet muut maamme kirkot. Aloite tulipalossa tuhoutuneen kirkon suunnittelusta tuli aikanaan Stenbäckiltä itseltään. Uuden kirkon rakennusmateriaaliksi valittiin betoni. Kaksi aiempaa kirkkoa olivat puurakenteisia.

Kirkkoa on vuosien mittaan remontoitu useaan otteeseen. Vuoden 1965 remontissa kirkkoon rakennettiin lisäosa, johon tuli sakasti. Uusi katto tehtiin kuparista. Sisätilojen suurimmat muutokset olivat uudet, Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet ja urkujen siirto oikealta lehteriltä kirkon takaosaan paremman akustiikan saavuttamiseksi. Samalla vanhat urut uusittiin. Nykyiset urut otettiin käyttöön loppuvuonna 2017.Toinen suuri remontti tehtiin vuonna 1996. Penkit, lattia ja äänentoisto uusittiin.

Kirkon nykyinen, mosaiikkinen alttaritaulu on taiteilija Bruno Tuukkasen suunnittelema. Sen edeltäjä, Felix Frangin maalaama alttaritaulu on nykyisin Pulpin kappelissa. Kirkon seinällä on myös Leena Stenbergin 1980-luvulla suunnittelema ja toteuttama kirkkotekstiilisarja Elämän vuodenajat.

Valokuvanäyttely satavuotiaasta kirkosta

Joutsenossa oli käynyt vuosisadan alussa kiertäviä valokuvaajia, mutta paikkakunnalle ei ollut asettunut pysyvää kuvaajaa. Ukrainalaislähtöinen maahanmuuttaja Dimitrij Belinskij (1897-1970) opiskeli itsekseen paljekameroilla valokuvausta ja hankki materiaalit Viipurista. Yli kolmen vuosikymmenen aikana vuodesta 1929 hän kuvasi ahkerasti lasinegatiivikuvia Joutsenosta ja joutsenolaisista, tallentaen kuviinsa runsaasti lapsia, häitä ja hautajaisia.

Dimitrij Belinskij asui Hanna-vaimon ja viiden lapsensa kanssa puutalossa Honkalahdessa Kirjatiellä. Valokuvausliikettä hän piti Saimaantiellä Osuusliike Imatran viereisessä puutalossa, jonka alakerrassa sijaitsi muun muassa kenkämyymälä. Kuvaukset hän teki kookkailla palkkikameroilla, joista osaa kuljetti mukanaan liikkuessaan kesäisin kävellen ja talvisin potkurilla tai ystävien tai tilaajien autolla kuljettamana eri puolilla Joutsenoa. Belinskij ei omistanut autoa itse.


Joutsenon kirkkoa Belinskij kuvasi ulkoapäin aika ajoin. Hautajaisten dokumentoijana hän oli kysytty. Varhaisimmassa kirkon julkisivukuvassa 1930-luvun taitteesta pääportin editse paimennetaan lehmiä. Kuva on suorastaan kansatieteellinen, eikä sähkö- ja puhelinlinjoja näy.
Näyttelyssä on yhteensä 12 Belinskij´n valokuvaa alumiinipohjusteisina 30 x 40 cm kokoisina, mustavalkoisina vedoksina ja lisäksi yksi Toivo Vapalahden perhekuva.

Kuvat Dimitrij Belinskij
Esillä 22.-28.8. Joutsenon kirkko, klo 14-18
Joutsenon kirjasto syyskuusta marraskuun loppuun
Järjestäjät Joutsenon Kotiseutuyhdistys ja Joutsenon seurakunta yhteistyössä
Reprotyöt Laura Luostarinen
Copyright Dimitrij Belinskij’n perilliset
Lisäksi yksi Toivo Vapalahden perhekuva


Laura Luostarinen

Uusi rieskaemäntä on Marja Lukkari

Joutseno on saanut uuden rieskaemännän. Seuraavan kahden vuoden ajan nimikkohenkilön tehtäviä hoitaa Marja Lukkari. Rieskaemännän henkilöllisyys paljastettiin torilla pidetyssä Joutseno-päivien pääjuhlassa.
Savolainen juuriltaan, mutta tiukasti Joutsenoon kotitutunut uusi rieskaemäntä muutti Joutsenoon vuonna 1981 ja teki elämäntyönsä biologian ja maantiedon lehtorina Joutsenon yläasteella, Joutsenon lukiossa ja viimeksi Kimpisen lukiossa. Ohralestyt ja höpsötyskuppi ovat olleet Lukkarin kodissa viime päivinä ahkerassa käytössä. Niinpä tuore rieskaemäntä saattoi pääjuhlan päätyttyä jakaa kutsuvieraille tuoreet rieskat kotiin viemisiksi.

Joutseno-lehden yleisöäänestyksessä vuoden joutsenolaiseksi valitun Pulpin koulun edustajat oppilastoimikunnan puheenjohtaja Joonas Viik ja rehtori Juha Nikkinen ottivat pääjuhlassa vastaan valintaan liittyvän kiertopalkinnon ja kunniakirjan sekä Lions Club Joutsenon lahjoittaman Myrsky-reliefin.
Pulpin koulu sai äänestäjiltä kiitosta kierrätysaatteen jalostamisesta kaupalliseen käyttöön, tuotteiden ideoinnista ja yrittäjyyskasvatuksesta.

Joutsenolaislähtöinen Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka muisteli juhlapuheessaan kouluvuosiaan ja loi katsauksen kaupunginosan tähän päivään, hivenen tulevaisuuteenkin.
Hän kertoi puhettaan varten kyselleensä Facebookin Joutseno-ryhmässä, mitä ajatuksia Joutsenosta tulee mieleen 1970-luvulta tähän päivään. Vastauksia kertyi paljon.
Rauha, Pulp, Saimaa, Kultsu, Kullervo, Kataja, luonto, rieskariehat, tulentallojat, Pertti Vuori, Lassi Valtonen...
Joutsenossa on ollut ja on edelleen paljon maininnan arvoista.
Niin Marita Toikka kuin tervehdyssanat lausunut Joutsenon lukion riemuylioppilas Pekka Kaivola sivusivat lyhyesti myös kuntaliitosta. Mutta kuten Kaivola lopuksi totesi: Ilo pintaan vaikka syvän märkänis.

Pääjuhlan musiikista vastasi George Cloudy kokoonpanolla Lauri Kuosa, Juuso Partanen ja Heikki Pöyhiä. Esitettyjen kappaleiden joukosta löytyi - totta kai - myös kokoonpanon oma instrumentaalikappale Tulentalloja. Ovathan he kaikki Joutsenosta lähtöisin.
Pääjuhla keräsi torille yleisöä noin 150 henkilöä.

Joutsenon kirkonrakentajia sadan vuoden takaa

Joutsenon kirkkoa rakennettiin vuosina 1920–1921. Rakennusmiehistä monet olivat joutsenolaisia, jotka toimivat rakennustyömaalla eri tehtävissä. Rakennustöihin tarvittiin
paljon ammattimiehiä sekä aputyövoimaa koko pitäjän alueelta. Kaikille rakentamiseen osallistuneille oli yhteistä hyvät käden taidot.

Ravattilalainen Mikko Lähde oli aikoinaan tunnettu kivimies. Hän osallistui Joutsenon kirkon
rakentamisen lisäksi myös myöhemmin Konnunsuon Läykän asuntoalueen rakentamiseen.
Karhulan kylässä syntynyt Antti Karhu toimi nuoruutensa ajan rakennustöissä ja asui Virkkilässä vuoteen 1931, kunnes osti maatilan Tujulasta. Hän toimi siellä maanviljelijänä lopun elämäänsä.

Kähäriläläinen Jaakko Kujantola teki nuoruutensa kirvesmies- ja parrunveistotöitä maataloustöiden ohessa. Hän toimi myös Kähärilän koulun puutyön opettajana sekä
postinkuljettajana ja postinhoitajana eläkeikään saakka.
Matti Myllärinen Myllärilän kylästä teki nuoruudessaan maatilan töiden ohella myös suutarin hommia. Hän oli sen lisäksi tunnettu rekien ja muiden maatalouskoneiden tekijä. Matti oli se huimapää, joka vedonlyönnissä kiipesi juuri valmistuneen kirkon ristin päälle seisomaan selkä suorana.
Suokumaalainen Matti Kurki osallistui edellä mainittujen miesten lisäksi kirkon rakennustöihin niin kuin monet muutkin joutsenolaiset miehet.

Kirkon rakennusmiehet olivat iältään 25–40-vuotiaita, ja useimmat vielä poikamiehiä rakennustöiden aikana. Oli varmasti nuorille miehille ainutlaatuinen kokemus rakentaa oman
seurakunnan kirkkoa sekä monelle myös tulevaisuuden vihkikirkkoa. Useat sukupolvet ovat saaneet viettää ikimuistoisia hetkiä Joutsenon kauniissa kirkossa.

Tapio Jauho
Kirjoittaja on Joutsenon tulentalloja 2020–2022

Salotuvalla 44 kävijää

Virkin salotupaan tutustui tänä kesänä 44 vierailijaa. Tupaa pidettiin auki viikonloppuisin heinäkuun ajan.
Sitä ennen uusittiin tuvan huonokuntoiset ikkunapuitteet. Työn tarkastanut Etelä-Karjalan Museon amanuenssi Sinikka Myyrä näki myönteisenä, että työssä oli saatu säilytettyä paljon vanhaa ja työ tehtiin perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla. Uudet, suuremmat puupalikat tehtiin "lähituotantona" eli lähiympäristöstä peräisin olevasta puusta.
Työn suoritti Aitopuu Jari Pellinen Joutsenosta ja siihen saatiin avustusta Museovirastolta.

Kirjalahjoitus Parjalan ja Ravattilan kouluille

Lions Club Joutseno ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys ovat lahjoittaneet jokaiselle Parjalan ja Ravattilan koulun oppilaalle kotiseutuyhdistyksen julkaisun: Tulentallojain tarinoita I, Tulentallojain tarinoita II tai Pienet tulentallojat -kirjan. Molempien kyläkoulujen toiminta päättyy tänä keväänä.Yläkuvassa Parjalan koulun oppilaita. Kuvaaja Tuula Partanen. Alakuvassa rieskaemäntä Tuula Partanen, tulentalloja Tapio Jauho ja Ravattilan koulun henkilökunnan edustajat. Kuvaaja Pekka Lukkari.

Tuotteille uudet hinnat

Kotiseutuyhdistyksen johtokunta on tarkistanut myynnissä olevien yhdistyksen julkaisujen ja muiden tuotteiden hintoja. Tuotteita on myynnissä K-Supermarket Piranassa Kotiseutuyhdistyksen hyllyssä.

Museovirastolta avustusta salotuvan ikkunakorjaukseen

Virkin salotuvan huonokuntoiset ikkunapuitteet uusitaan tämän kevään aikana. Museovirasto on myöntänyt työhön 2200 euron avustuksen.
Salotupaa pidetään yleisölle avoinna heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15 välisenä aikana, mikäli koronarajoitukset eivät estä aukipitoa.
Kotiseutuyhdistyksen edustajat ovat paikalla esittelemässä tupaa ja pihapiiriä.

Tototus on vanha joutsenolainen pääsiäisperinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäisaamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta

Arvonnan voitti Marjo Suppola

Joutsenon Kotiseutuyhdistys kiittää kaikkia talvisodan päättymisen muistohiihtoon osallistuneita. Arvonnassa Sotaa Joutsenossa 1918 -kirjan voitti Marjo Suppola. Onnittelut voittajalle!

Talvisodan päättymistä muistellaan hiihtäen

Joutsenon Kotiseutuyhdistys haastaa joutsenolaiset hiihtämään talvisodan päättymisen muistoksi lauantaina 13.3.2021. Osallistujat voivat hiihtää itse valitsemaansa reittiä Myllymäen laskettelukeskukseen ja merkitä tiedon osallistumisestaan paikalle varattuun vihkoon. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Sotaa Joutsenossa 1918 -kirja. Yleisötapahtumaa ei tänä vuonna järjestetä.

Muistohiihdolla on pitkät perinteet

Joutsenossa on vuosien ajan muisteltu talvisodan rauhaa hiihtämällä. Kotiseutumies, talvisodan veteraani Matti Martikka otti jo 1950-luvun lopulla tavakseen kutsua vuosittain 13. maaliskuuta aseveljiä kotipihalleen. Ohjelmassa oli yhteisiä muisteluja, makkaranpaistoa ja ennen kaikkea pieni hiihtolenkki Martikan talvisodan aikaisilla suksilla.
Sittemmin Martikka luovutti sukset Joutsenon Kotiseutuyhdistykselle ja kotiseutumuseolle toivoen perinteen jatkuvan.
Vuonna 1988 otettiin Keskuskoulun oppilaat mukaan hiihtotapahtumaan.
Useiden vuosien ajan nähtäväksi tuotiin museolta myös talvisodan aikainen ahkio - sama ahkio, jota Tuntematon sotilas -elokuvassa "vedettiin pitkin mettiä". Paikalla oli myös talvisodan aikaiseen sotilaan asuun pukeutunut henkilö sinivalkoisessa kokardissaan ja sotilasvyössään pystykorvakivääri olallaan.
Viime vuonna talvisodan päättymistä muisteltiin Joutsenon Opistolla ja Pulpin koululla, koska suuri osa joutsenolaisoppilaista käy uuden koulun rakentamisen ajan koulua Imatralla.
Tänä vuonna suunnitelmissa on vapaaehtoinen hiihtotapahtuma Myllymäen laskettelukeskukseen, mikäli latutilanne sallii.

Suksia Joutsenosta

Kesolassa toimintansa aloittanut ja sittemmin Pätilän kylään siirtynyt Joutsenon Suksi valmisti puusuksia 1950- ja 60-luvuilla. Yrityksen omistivat veljekset Onni ja Pentti Pulkkinen sekä Esko Kiukas.

Parhaimpina vuosina tehtiin jopa 2000 paria suksia kuvassa olevassa verstaassa Pätilässä. Puusuksien markkinat romahtivat 1960-luvun alussa, kun markkinoille alkoi tulla ensin puusälesuksia ja sittemmin lasikuitusuksia.

Lähes puolenvuosisataa ehti verstas toimia varastona, kunnes se purettiin ja siirrettiin Luumäen Taavettiin uusiokäyttöön: alunalkujaan riihenä, sittemmin verstaana toiminut rakennus jatkaa tarinaansa nukkumakamarina.
Pertti Vuori

Satu Putkisalo jatkaa puheenjohtajana

Satu Putkisalo jatkaa Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen johdossa. Yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa valittiin erovuoroiset johtokunnan jäsenet Pekka Lukkari, Päivi Lahtinen, Jouko Nikamaa ja Matti Hätönen uudelleen.
Salotuvan remontointi jatkuu ensi vuonna ikkunoiden korjaamisella, mikäli hankkeelle saadaan Museoviraston rahoitusta. Salotupaa pidetään edelliskesien tapaan avoinna heinäkuussa viikonloppuisin. Tuvan toimintaa pyritään monipuolistamaan.
Joutseno-päivillä elokuussa julkistetaan uusi rieskaemäntä. Kotiseutuyhdistys lähtee aktiivisesti etsimään uusia toimintamuotoja. Kokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa nostetaan esille muun muassa mahdolliset hautausmaakierrokset yhdessä seurakunnan kanssa sekä loppuunmyytyjen julkaisujen digitointi ja julkaiseminen verkossa.

Tapio Jauho tulentallojaksi

Joutseno on saanut uuden tulentallojan. Joutseno-päivän pääjuhlassa järjestyksessä 16:nneksi tulentallojaksi leivottiin Tapio Jauho. Innokkaana urheilu- ja hevosmiehenä tunnettu Jauho ei kuitenkaan kaartanut torille hevospelillä ja vauhdikkaasti polkupyörällä.
Tapio Jauho on pitkän linjan kotiseutumies. 2000-luvun alkupuolella hän vaikutti kotiseutuyhdistyksen johtokunnassa kymmenen vuoden ajan.
Tulentallojan tehtävän jättänyt Matti Ahvonen evästi seuraajaansa osallistumaan virka-asussaan aktiivisesti eri tapahtumiin. - Mistään ei ole pois käännytetty, hän vakuutti. Tilaisuuksia Ahvoselle kertyi parisenkymmentä, kun kuluvana vuonna koronarajoitukset ovat vähentäneet niitä huomattavasti.