Martikanpellon koulun kaavamuutos käynnistyi, pihapiirissä vanha olympiatammi

Lappeenrannan kaupunki on käynnistänyt Martikanpellon koulun alueen asemakaavan muutoksen. Nykyisessä kaavassa koko alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja yhtä tonttia. Kaavamuutoksen tavoitteena on edistää koulukiinteistön kehittämistä ja myyntiä ja päivittää alueen käyttötarkoitukset vastaamaan sen nykyistä käyttöä. Koulun tontilla sijaitsee yksityisiä asuinkiinteistöjä. Kaavamuutoksessa niille rajataan omat tontit. Koulun pihapiirissä on myös olympiatammi, jonka historiasta kerrotaan Joutsenon historiaa sivuilla. Tammi on saamassa kaavassa suojelumerkinnän.

Opetustyö arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa Martikanpellon koulussa päättyi sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2013.

Olympiatammi

Joutsenon keskuskoulun pihalla kasvaa tammi, jonka historia
on erikoinen. Berliinin olympialaisten v. 1936 kultamitalivoittajat saivat
mitalinsa ohella muistoksi ruukussa tammen taimen kotimaahan vietäväksi.

Viipurin maalaiskunnassa kirjoilla ollut Sten Suvio voitti nyrkkeilyn
kultamitalin. Hänen ja Ale Saarvalan (voimistelu) tammet istutettiin kesällä
1937 Viipurin keskusurheilukentän portin molemmille puolille. Istuttajina
olivat mm. kaupunginjohtaja Arno Tuurna sekä ministeri urheilujohtaja Urho
Kekkonen. Tapahtumasta on kuva kirjassa Viipurin seitsemän vuosisataa.

Viipurilaiset nyrkkeilymiehet Valle Resko ja Niilo Somerkoski olivat kyselleet sanomalehdissä Suvion tammen kohtaloa. Joutsenon
kansakoululautakunnan sihteeri, keskuskansakoulun johtaja Toivo Laivo (asunto
koululla) kertoi Suomen Nyrkkeilyliiton Kehä-lehdessä v. 1949, että Viipurin
evakuoimisen yhteydessä (14.-18.6.1944) Viipurin suojeluskunnan esikunnan
jäsenet olivat ottaneet nämä kaksi tammen taimea mukaansa ja toivat tullessaan
Joutsenoon, jossa majoittuivat koululle. Suvion tammen he olivat istuttaneet
koulun pihalle. Saarvalan tammesta Laivo ei kertonut.

Kun Saimaantietä 1970-luvun alussa leikattiin, oli tammi
kouluun tulevan syvennetyn liittymä kohdalla. Toivo Laivo vaati, että tammi oli
säilytettävä ja silloin se kaivettiin juuripaakkuineen irti ja siirrettiin
nykyiselle paikalleen. Onneksi oli syksy ja puu sai vettä tarpeeksi, jotta
juurtuminen pääsi alkuun. Olin silloin Joutsenon kotiseutu- ja
matkailulautakunnan sihteeri ja muistan hyvin tämän siirtotouhun. Tammen
alkuperää ovat tutkineet koululla lapsuutensa ja nuoruutensa asunut opettaja
Niilo Kaulio, päätoimittaja-urheilutietäjä Antti O. Arponen sekä
allekirjoittanut.

Muistokiven on paikalle puuhannut Joutsenon
kotiseutuyhdistys ry, taustavoimana Etelä-Karjalan urheilun tuki ry. Sen
pystyttämisessä ovat ahkeroineet Jouko Nikamaa ja Risto Valtonen.
Muistokivi paljastetaan Sten Suvion syntymän 100-vuotispäivänä 25.11.2011 klo10 entisen Joutsenon keskuskansakoulun (nyk. Martikanpellon koulun) pihalla.

Muitten olympiatammien kohtalosta on saatu seuraavia
tietoja:

Ale Saarvalan tammesta ei ole tietoa.
Gunnar Höckertin (5000 m) tammi istutettiin lähelle Helsingin olympiastadionia ja se kuoli.
Ilmari Salmisen (10 000 m) tammi ei selviytynyt Berliinistä Suomeen.
Toinen tammi istutettiin Salmisen kotitalolle ja puu oli elossa ainakin v.
1994.
Volmari Iso-Hollon (3000 m esteet) puu istutettiin Keravalle omakotitalon
pihalle, jossa kuoli joskus 1940-luvulla.
Kustaa Pihlajamäen (paini) puu kuoli koviin pakkasiin Talin kartanon alueella
vuonna 1940.
Lauri Koskelan (paini) puu kasvanee Lapuan kaupungintalon edessä.

Pertti Vuori

Kuka sai ja kuka toi Joutsenoon?

Martikanpellon koulun pihalla kasvaa vanha tammi. Muistitiedot ja huhut liittävät sen vuoden 1936 olympiakisoihin. Berliinin olympiakisoissa voittajille annettiin kultamitalien lisäksi ruukkuun istutettu tammipuun taimi. Tarkoitus oli, että voittajat veisivät tammet kotimaihinsa ja istuttaisivat ne.

Joutsenossa on vuosikymmeniä kerrottu tarinaa, että yksi
olympiatammista olisi entisen Keskuskansakoulun pihalla. Miten se olisi sinne joutunut?
Lassi Pellinen oli parikymppisenä nuorukaisena puolustamassa Viipuria
viimeisenä sotakesänä 1944. Kun Viipurin menetys näytti vääjäämättömältä,
päättivät siellä olleet Joutsenon miehet pelastaa jotain muistoa Viipurista.
Miehet kaivoivat Viipurin Keskuskentän viereltä tammen reppuun ja toivat
Joutsenoon. Puu istutettiin Keskuskoulun pihalla ensin Honkalahteen johtavan tien liittymän lähelle. Kun Saimaantietä laskettiin, tammi siirrettiin
peremmälle koulun pihapiiriin.

Berliini olympiakisoissa suomalaisista saivat olympiavoiton juoksijat Gunnar Höckert 5000 metrillä, Ilmari Salminen 10 000 metrillä ja Volmari Iso-Hollo 3000 metrin estejuoksussa, painijat Kustaa Pihlajamäki ja Lauri Koskela, voimistelija Ale Saarvala ja nyrkkeilijä Sten Suvio.
Olympiatammen sai myös niin sanottujen taideolympialaisten kirjallisuuden
sarjan voittaja Urho Karhumäki. Näistä olympiatammista vain Lauri Koskelan
tammi on hengissä Lapualla. Muut ovat tuhoutuneet vuosikymmenten aikana. Lähinnä pakkaset ovat tehneet tuhojaan. Esimerkiksi Pihlajamäen tammi paleltui jo talvisodan pakkasissa 1940 Helsingissä.

Toivatko Joutsenon miehet kesällä 1944 Viipurista mahdollisesti
voimistelija Ale Saarvalan tai nyrkkeilijä Sten Suvion tammentaimen? Sitä on
mahdotonta tietää 65 vuotta tapahtumien jälkeen ja asianomaisten jo kuoltua.Tammen tarinan on kertonut eläinlääkäriksi opiskellut Lassi Pellinen. Hänen poikansa Antti Pellinen on vuosikymmenien aikana käynyt puuta katsomassa ja istuttanut kymmeniä sen taimia eri puolille Suomea.

Martikanpellon koulun olympiatammea on yhdistetty joutsenolaissyntyiseen
hiihtäjään Matti Lähteeseen. Pellisenrannasta kotoisin ollut Lähde oli talvella
1936 Garmisch-Partenkirchenissä voittamassa viestinhiihdon olympiakultaa
yhdessä Sulo Nurmelan, Claes Karppisen ja Kalle Jalkasen kanssa.
Joutsenossa liikkuneen tarinan mukaan viestinhiihtäjät olisivat saaneet
Berliinissä oman olympiatammensa. Tämän kirjoittaja on tutkinut
olympiahistoriaa ja myös sekä Lähteen että Jalkasen elämäntarinoita kirjaksi
asti, mutta olympiatammeen en heidän yhteydessään ole törmännyt.

Viipurilaisten Saarvalan ja Suvion tammet istutettiin Viipurin Keskuskentän vierelle kesällä 1936. Siitä on valokuvakin. Kun suomalaiset 1980-luvulla pääsivät katsomaan Keskuskenttää eli nykyistä Avangrd-stadionia, ei tammia enää ollut. Todennäköisesti kesällä 1944 puna-armeijan vyöryessä kohti Viipuria kävi niin, että Joutsenon miehet kaivoivat Suvion tai Saarvalan tammen maasta ja toivat sen Joutsenoon.

Lassi Pellinen kuoli vuonna 1993. Hän vietti eläkepäiviään Joutsenossa, ja
hänen talonsa pihalla kasvaa tammi, joka on yksi olympiatammen taimista
kasvatetuista.

29.5.2009
Antti O. Arponen


Tammi ja muita puita

Kun Berliinin olympialaisten kultamitalistin, nyrkkeilijä
Sten Suvion olympiatammi sai muistomerkin, rupesin muistelemaan, että
Joutsenossahan on vuosien kuluessa istutettu muitakin muistopuita. Niiden juurelle on jätetty kepin nenään jonkinlainen laatta, joka kertoo puun tarkoituksen. Kaikkiin ei ole laitettu sitäkään, ja niin on puun merkitys unohtunut.

Mieleeni tulevat seuraavat puut. Varmaan niitä on enemmänkin.

Joutsenossa oli kesällä 1957 Suomen kalevalaisten naisten
liittojuhla. Liiton perustajan, Elsa Heporaudan, kuusi istutettiin Joutsenon
Opiston nurmelle. Kun Pöyhiänniemeen tehtiin uusi tie vuonna 1964, kaatoivat miehet kuusen.

Suomi 50 – itsenäisyyden kuusi istutettiin vuonna 1967 vesitornin nurmikolle. Siinä on nyt kolme kuusta. Kasvavat ja voivat hyvin. Luultavasti pisin niistä on kyseinen puu.

Kalevalan juhlavuoden kuusi istutettiin vuonna 1985 Joutsenon kirjaston nurmikolle. Kasvaa ja voi hyvin.

Joutsenon 350-vuotiskuusi on yksi kolmesta vesitornin nurmella. Luultavasti toinen niistä matalammista. Istutettiin elokuun alussa 1989 koko Joutsenon juhliessa. Mikä lie se toinen?

Konnunsuon keskusvankilan 75-vuotisjuhlakuusi vuodelta 1992 istutettiin Hallintolan itäpäädyn nurmikolle. Istuttamassa olivat vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K. J. Lång, Viipurin vankilanjohtaja sekä Konnunsuon vankilanjohtaja Markku Toivonen. Kasvaa huonosti ja voikin huonosti niin kuin koko laitos.

Joutsenon Maamiesseura 100 vuotta -kuusi istutettiin vuonna 2000 kirjaston nurmikolle. Ei ole oikein pirteä.

Marraskuussa 2011
Pertti Vuori