Rieskarauhan julistus

Arvoista joutsenolaiset ja muut uteliaat!

Saatuamme nyt keskuuteemme uuden Rieskaemännän, julistamme joutsenolaisten keskuuteen jälleen rieskarauhan.

Rieskan syöjää tulee kohdella asianmukaisella kunnioituksella.
Ken rieskansyöjää häiritsee hänen mieluisassa puuhassaan,
syöjän ollessa keskittyneenä tähän askareeseensa
tai hänen asetuttuaan rieskalevolle,
syyllistyy lievää törkeämpään rieskarikokseen
ja saatettakoon hänet tarkoin vartioituna ja tarpeen mukaan raudoitettuna
rieskaemäntien eteen Joutseno-talolle raipparangaistuspetäjän äärelle.

Rieskaemäntien tulkinnan ja tuomion jälkeen
olkoon hän kaikkien joutsenolaisten halveksima.

Syyllisyysasteen mukaisesti hänet kiinnitettäköön
raippapetäjän kanssa samaan jalustaan
tai rikoksen ollessa erittäin lievän,
voi hän päästä vuoden pituisella vedellä ja leivällä -rangaistuksella.

Ellei häntä jostakin syystä voida näin rangaista,
karkoitettakoon hänet joutsenolaisten joukosta Ruokolahden ruumensäkkien, Lappeen lohkomahojen tai Lemin lehmänkengittäjien joukkoon,
josta alennustilasta hän tuskin selviää.

Rieskansyöntikieltoa valvovat nykyiset ja entiset rieskaemännät.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot!

Muistohiihdolla on pitkät perinteet


Joutsenossa on vuosien ajan muisteltu talvisodan rauhaa hiihtämällä. Kotiseutumies, talvisodan veteraani Matti Martikka otti jo 1950-luvun lopulla tavakseen kutsua vuosittain 13. maaliskuuta aseveljiä kotipihalleen. Ohjelmassa oli yhteisiä muisteluja, makkaranpaistoa ja ennen kaikkea pieni hiihtolenkki Martikan talvisodan aikaisilla suksilla.
Sittemmin Martikka luovutti sukset Joutsenon Kotiseutuyhdistykselle ja kotiseutumuseolle toivoen perinteen jatkuvan.
Vuonna 1988 otettiin Keskuskoulun oppilaat mukaan hiihtotapahtumaan.
Useiden vuosien ajan nähtäväksi tuotiin museolta myös talvisodan aikainen ahkio - sama ahkio, jota Tuntematon sotilas -elokuvassa "vedettiin pitkin mettiä". Paikalla oli myös talvisodan aikaiseen sotilaan asuun pukeutunut henkilö sinivalkoisessa kokardissaan ja sotilasvyössään pystykorvakivääri olallaan.
Viime vuonna talvisodan päättymistä muisteltiin Joutsenon Opistolla ja Pulpin koululla, koska suuri osa joutsenolaisoppilaista käy uuden koulun rakentamisen ajan koulua Imatralla.

Tänä vuonna suunnitelmissa on vapaaehtoinen hiihtotapahtuma Myllymäen laskettelukeskukseen, mikäli latutilanne sallii.

/lauluja Joutsenon laulun ja Joutsenon rieskalaulun sanat löytyvät linkin takaa

/resepteja Joutsenon leivoksen, Joutsenolaisen puolukkapuuron reseptit löytyvät linkin takaa

Virpominen kuuluu karjalaisperinteisiin

/reseptejaPalmusunnuntaita kutsutaan karjalaisittain

virpomisoksa.jpgvirpasunnuntaiksi.Nimi juontuu pajunoksaa tarkoittavasta venäläisestäsanasta verba. Viikko ennen pääsiäistä tapahtuva koristellulla pajunoksalla virpominen on tullut Suomeen idästä, ortodoksisen uskonnon piiristä. Länsi-Suomessa tapa on melko vieras.Myös virpomisvitsan valmistamisessa on omat perinteensä. Kansallismuseosta peräisin olevassa mallissa keväistä aurinkosymbolia kuvaavat pyöreät, värikkäistä, paksuhkoista papereista leikatut ja päällekkäin liimatut aurinkopyörät. Keskustaa kohti pienenevät vuoroin sileät ja vuoroin nirkkoreunaisiksi leikatut ympyrät kootaan päällekkäin pienin päällimmäiseksi.
Kaksi saman kokoista aurinkoa liimataan tai ommellaan keskikohdasta varpuun vastakkain.
Virpomisvitsan varsi päällystetään kietomalla se kampamaiseksi leikatulla valkealla tai vaaleanvihreällä silkkipaperisuikaleella, joka pyöritetään varren ympäri.
Kansallismuseon mallin mukaisten virpomisvitsojen tekemisen taidon toi Joutsenoon edesmennyt kuvaamataidonopettaja Kirsti Tarjas.
Nykyisin yleisempi tapa koristella virpomisvitsa värjätyillä höyhenillä on peräisin Ruotsista. Siellä påskris on pelkkä koriste. Virpomisperinnettä länsinaapurissa ei juuri tunneta.
Vanhaan virpomistapaan kuului myös, että palkka haettiin vasta pääsiäisaamuna. Se saattoi olla värjätty kananmuna, vehnänen tai muu makupala. Palkka oli ansaittu, kun palmusunnuntaina vitsalla virpoen lausuttiin virpomisloru, joista ehkä tunnetuin on: "Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks tulevaks vuueks. Vitsa siulle, palkka miulle. Kumman annat, kanan vai munan."
Vitsa jäi virvotulle ja talon emäntä kiinnitti sen navetan orteen virvottuaan sitä ennen karjansa "tuoreeks, terveeks ja tiineeks".

-----

Joutsenolaista rieskaa

Kiinnostaako joutsenolaisen rieskan tekemisen taito? Rieskaemäntä Terttu Ahonen on järjestänyt tuvassaan rieskakursseja, joilla osallistujat ovat saaneet kädestä pitäen opastusta oikeaoppisen rieskan tekoon.
Kurssit ovat toistaiseksi tauolla, mutta mikä estää kokeilemasta itse.
Joutseno-lehden video rieskakurssilta sekä Terttu Ahosen rieskaohje löytyvät täältä.

-----
Pirana - joutsenolainen puolukkapuuro

Katso ohje alavalikosta 'RESEPTEJÄ'


Tototus on vanha joutsenolainen pääsiäisperinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäis-
aamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta.

----

Joulurauhaa Joussenoo

25. joulukuuta, jos Jumala antoa,
on meijä Herra ja Vapahtaja Jeesukse Ristukse armolline syntymäjuhla.
Nyt julistettoa tälviistii Hauklahest Korvekylleä,
Penttiläst Pöyhiäniemie jokkaisie kottii,
jot joulu on joutunt Joussenoo!

Tätä joulurauhoa vietettäkkyö
asiaakuuluval hartauvel ja kunnioituksel meijä suurta juhloa kohtoa.
Myö ei rikota tätä joulurauhoa sopimattomal käytöksel eikä laittomuuvvel,
voa toine joussenolaine toise joussenolaise jouluu kunnioittakkuo!

Lopuks toivotettoa jokkaisel joussenolaisel Hyvveä Jouluu!