Rieskarauhan julistus

Arvoista joutsenolaiset ja muut uteliaat!

Saatuamme nyt keskuuteemme uuden Rieskaemännän, julistamme joutsenolaisten keskuuteen jälleen rieskarauhan.

Rieskan syöjää tulee kohdella asianmukaisella kunnioituksella.
Ken rieskansyöjää häiritsee hänen mieluisassa puuhassaan,
syöjän ollessa keskittyneenä tähän askareeseensa
tai hänen asetuttuaan rieskalevolle,
syyllistyy lievää törkeämpään rieskarikokseen
ja saatettakoon hänet tarkoin vartioituna ja tarpeen mukaan raudoitettuna
rieskaemäntien eteen Joutseno-talolle raipparangaistuspetäjän äärelle.

Rieskaemäntien tulkinnan ja tuomion jälkeen
olkoon hän kaikkien joutsenolaisten halveksima.

Syyllisyysasteen mukaisesti hänet kiinnitettäköön
raippapetäjän kanssa samaan jalustaan
tai rikoksen ollessa erittäin lievän,
voi hän päästä vuoden pituisella vedellä ja leivällä -rangaistuksella.

Ellei häntä jostakin syystä voida näin rangaista,
karkoitettakoon hänet joutsenolaisten joukosta Ruokolahden ruumensäkkien, Lappeen lohkomahojen tai Lemin lehmänkengittäjien joukkoon,
josta alennustilasta hän tuskin selviää.

Rieskansyöntikieltoa valvovat nykyiset ja entiset rieskaemännät.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot!

Joutsenon laulu

Säv. Ilmari Savonen, Joutsenon seurakunnan kanttori.
San. Saara Sillanpää (o.s. Melto), pitkäaikainen joutsenolainen vaikuttaja ja kotiseutuihminen. Kunniajoutsenolaiseksi nimetty Saara Sillanpää omisti laulun äidilleen.

1.Sun rantojas kiertävät Saimaan veet,
ja maitasi halkovat harjanteet,
maankuulun Salpausselän.
On peltojes pohjana savi ja hiekka
ja ylläsi Karjalan kalpa ja miekka,
min katveessa synnyin ja elän.

2. Sivus Vuoksikin ylpeä maitasi sun.
Olet maa rajan, raukaksi lauletun,
mut´ et raukaksi raueta saata.
Rivit ristien valkeat kumpujes yllä
ne kertovat kielellä hiljennetyllä
miten puolsivat poikasi maata.

3. Käsin nopein ja näppärin kirjailuin
ja pitsein ja Joutsenon ompeluin
esiäitien taitoja muisti
sinun tyttäres äärellä kangaspuiden
ja hoidossa kotoisten taitojen muiden,
kun sukkula suihkaen luisti.

4. Ei sanoa saata, ei kertoa voi
miten työn laulu maillasi ehjänä soi,
kun poikasi vaoille astuu.
Ja tehtaat ja sahat ne kirskuen käy,
ei työtöntä yhtään maillasi näy,
joka otsa se hiestä kastuu.

5. Ja taattoni, taru sun kertomas:
Oli joutsen, lintujen kuningas,
jonka siivet korkeelle kantoi.
Yli temppelin ristin pilviä kohti
se kaarteli, valkeat siivet ne hohti
kotiseudulle nimensä antoi.

6. Valon valtojen soihtua valvonet kai,
sun poikasi kilpojen sankariks´ sai
ja sä hoivasit polvea nuorta.
Isä Korkea, Joutseno suojahas´ ota!
Suo rajoille rauha – estä Sä sota,
vie ylitse vastusten vuorten.

Virpominen kuuluu
aitoon karjalaisperinteeseen

Palmusunnuntaita kutsutaan karjalaisittain virpomisoksa.jpg
virpasunnuntaiksi.
Nimi juontuu pajunoksaa tarkoittavasta venäläisestä
sanasta verba. Viikko ennen pääsiäistä tapahtuva koristellulla pajunoksalla virpominen on tullut Suomeen idästä, ortodoksisen uskonnon piiristä. Länsi-Suomessa tapa on melko vieras.
Myös virpomisvitsan valmistamisessa on omat perinteensä. Kansallismuseosta peräisin olevassa mallissa keväistä aurinkosymbolia kuvaavat pyöreät, värikkäistä, paksuhkoista papereista leikatut ja päällekkäin liimatut aurinkopyörät. Keskustaa kohti pienenevät vuoroin sileät ja vuoroin nirkkoreunaisiksi leikatut ympyrät kootaan päällekkäin pienin päällimmäiseksi.
Kaksi saman kokoista aurinkoa liimataan tai ommellaan keskikohdasta varpuun vastakkain.
Virpomisvitsan varsi päällystetään kietomalla se kampamaiseksi leikatulla valkealla tai vaaleanvihreällä silkkipaperisuikaleella, joka pyöritetään varren ympäri.
Kansallismuseon mallin mukaisten virpomisvitsojen tekemisen taidon toi Joutsenoon edesmennyt kuvaamataidonopettaja Kirsti Tarjas.
Nykyisin yleisempi tapa koristella virpomisvitsa värjätyillä höyhenillä on peräisin Ruotsista. Siellä påskris on pelkkä koriste. Virpomisperinnettä länsinaapurissa ei juuri tunneta.
Vanhaan virpomistapaan kuului myös, että palkka haettiin vasta pääsiäisaamuna. Se saattoi olla värjätty kananmuna, vehnänen tai muu makupala. Palkka oli ansaittu, kun palmusunnuntaina vitsalla virpoen lausuttiin virpomisloru, joista ehkä tunnetuin on: "Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks tulevaks vuueks. Vitsa siulle, palkka miulle. Kumman annat, kanan vai munan."
Vitsa jäi virvotulle ja talon emäntä kiinnitti sen navetan orteen virvottuaan sitä ennen karjansa "tuoreeks, terveeks ja tiineeks".

-----

Joutsenolaista rieskaa

Kiinnostaako joutsenolaisen rieskan tekemisen taito? Hallitseva rieskaemäntä Terttu Ahonen on järjestänyt tuvassaan rieskakursseja, joilla osallistujat ovat saaneet kädestä pitäen opastusta oikeaoppisen rieskan tekoon.
Kurssit ovat toistaiseksi tauolla, mutta mikä estää kokeilemasta itse.
Joutseno-lehden video rieskakurssilta sekä Terttu Ahosen rieskaohje löytyvät täältä.

-----

Joutsenolaisten rieskalaulu

san. Pirkko-Liisa Vuori

Missä ovat juuresi, sulta kysytään.
Kaukaa monet lähtevät niitä etsimään.
Minnuu omat juureni alkaa naurattaa,
kun ne johtaa - voipi sannoo - rieskataikinaan.

Kerto: Joutsenoss on kotini, täällä ovat juureni,
Joutsenossa parhaimmat rieskat paistetaan.
Joutsenoss on kotini, täällä ovat juureni,
Joutsenossa parhaimmat rieskat paistetaan.

Kukkokaan ei aamulla ehdi kiekua -
äidillä jo valmis on rieskataikina.
Perheväki unten mailla vielä seikkailee -
äiti jo rieskoja höpsyttelee.

Kerto

Suloista on herätä tuoksuun tuttavaan,
kuulla äänen lempeän meitä kutsuvan:
"Lapsikullat rieskat jo teitä odottaa,
joutukaa sukkelaan niitä maistamaan!"

Kerto

Juoksujalkaa rynnätään pirttiin hämärään.
Siellä äiti leikkaa jo lämpimäisiään.
Voita niille sipaisee, hiuksiamme hipaisee,
hellyyttä, iloa, silmät säteilee.

Kerto

Vaikka minnuu maailma kuinka riepottais,
vaikka tieni meren taakse Amerikkaan sais.
Muistan äitikultaa ja rieskaa makoisaa,
eikä minnuu maailmassa mikkää pelota.

Kerto

---

Piranan ohje

noin 3 dl härkäpapujua
1 lanttu
noin 8–10 perunaa
noin 2 dl ohrajauhoja
suolaa
(valkopippuria)
noin 3–4 l liha- tai kasvislientä

Pavut laitetaan likoamaan edellisenä iltana. Liotusvesi kaadetaan pois ja pavut keitetään kypsiksi suolalla maustetussa vedessä.

Lanttu ja perunat kuoritaan ja lohkotaan, keitetään kypsiksi liha-tai kasvisliemessä. Kasvikset otetaan pois liemestä ja survotaan. Sen jälkeen kaikki ainekset yhdistetään liemeen ja suurustetaan ohrajauhoilla.

Keitetään kypsäksi hyvin hämmentäen. Lisätään suolaa ja valkopippuria, jos tarvitsee. Syödään lämpimänä voisilmän ja maidon kanssa.

----


Tototus on vanha joutsenolainen pääsiäisperinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäis-
aamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta.

----

Joulurauhaa Joussenoo

25. joulukuuta, jos Jumala antoa,
on meijä Herra ja Vapahtaja Jeesukse Ristukse armolline syntymäjuhla.
Nyt julistettoa tälviistii Hauklahest Korvekylleä,
Penttiläst Pöyhiäniemie jokkaisie kottii,
jot joulu on joutunt Joussenoo!

Tätä joulurauhoa vietettäkkyö
asiaakuuluval hartauvel ja kunnioituksel meijä suurta juhloa kohtoa.
Myö ei rikota tätä joulurauhoa sopimattomal käytöksel eikä laittomuuvvel,
voa toine joussenolaine toise joussenolaise jouluu kunnioittakkuo!

Lopuks toivotettoa jokkaisel joussenolaisel Hyvveä Jouluu!