Karjalaisuus oli elävää Saara Sillanpäälle

Saara Sillanpää (o.s. Melto) oli pitkäaikainen joutsenolainen vaikuttaja ja kotiseutuihminen. Hänelle karjalainen aate oli elävä ja sydäntään lähellä. Hän eli pitkän elämän, 98-vuotiaaksi asti.
Kunniajoutsenolaiseksikin nimitetyn Sillanpään käsialaa on muun muassa Joutsenon-laulu, johon teki sävellyksen seurakunnan kanttori Ilmari Savonen. Sillanpää omisti laulun äidilleen.

Joutsenon kirjastossa avautuu maanantaina näyttely, jossa esitetään palasia Saara Sillanpään elämäntaipaleelta. Näyttelyn ovat koonneet sisarentyttärensä Riitta Ahos ja kirjastonhoitaja Paula Kärki.
Sillanpään jäämistöstä löytyi kattava määrä julkaisemattomia runoja ja muita tekstejä: onnittelurunoja, hautajaisrunoja, syntymäpäivärunoja, juhlapuheita ja pakinoita.
Kirjallista tuotantoa tuetaan näyttelyssä vanhoin valokuvin ja otannalla Sillanpään elämän varrella kertyneestä tarpeistosta.
Suurin osa valokuvista on setänsä Heikki Mellon ottamia. Hän omisti valokuvausliikkeen Imatralla. Heikki Melto osasi kuvata ihmiset luonnollisina, aikansa kuvina.

Sillanpää oli varsin monitaitoinen, mutta eniten häntä kiinnosti kirjallisuus. Riitta Ahoksen mukaan aika ei silloin ollut suosiollinen naiskirjailijoille:
- 1900-luvun alussa syntyneenä Saaralla ei ollut taloudellisia eikä käytännön valintana mahdollisuuksia, että hän olisi voinut syventyä kirjoittamiseen. Kirjoittamisen polte oli suuri, mutta silloinen käytännön elämä, muun muassa vallitsevat arvot eivät sitä tarpeeksi tukeneet.
Sillanpään kirjoituksissa on Riitta Ahoksen mukaan paljon arvokasta:
- Saara kykeni ilmaisemaan itseään ja aikaansa kirjallisesti ja välittämään näitä asioita muille kirjallisessa muodossa. Kulttuurirakkaus oli kaikessa toiminnassa mukana.

Isänsä Antti Melto oli lähtöisin Ruhanaisen talosta. Seitsenhenkisen sisarusparven toisiksi vanhimpana lähetettiin Antti maailmalle ilman mainittavaa perintöä, joten hänen oli omansa luotava itse.
Antti Melto toimi kylän poliisina ja omisti räätäliliikkeen. Kirjoitustaitoisena hän autteli kyläläisiä erilaisten asiakirjojen laadinnassa. Hän oli eräänlainen kylän vallesmanni.
Antti Melto myös osallistui seuraintoimintaan, ohjasi purppuraa, tanssia, ja lausui nuorisoseuran iltamissa.

Äitinsä Josefina oli tullut Hämeestä Joutsenoon kirkkoherra Kunnaksen sisäköksi. Hän hoiti kunnan puhelinkeskusta.
Sisariaan olivat Saima ja Sirkka.
Syntyessään alapitäjälle Mellon taloon 28. päivänä syyskuuta 1904 oli asutus alapitäjällä vielä harvaa. Kummeiksi suostuivat naapurin kauppiaat Matti ja Iita Jauho.
Saara kasvatettiin rakastamaan ja kunnioittamaan Joutsenon kotiseutua.

Koulutuksensa Sillanpää sai Sortavalan Kauppakoulussa. Hänelle tarjottiin kahtakin stipendiä Saksaan, mutta isä ei sinne nuortaan päästänyt, tosin Ahvenanmaalla hän vietti kesän opettelemassa ruotsia. Yksityisesti hän suoritti oppikoulun kuudenteen luokkaan asti.
Myöhemmin työvuosinaan Sillanpää suoritti kunnallisdiplomin ja sosiaalitutkinnon Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa.
Kansalaissodan aikaan Sillanpää oli Imatralla valkoisten muonituksessa ja sairaalassa Imatran Valtionhotellissa.
Työurallaan hän työskenteli myös Jämsässä kirjanpitäjänä, Varkaudessa talouskaupan konttorihoitajana ja Hyvinkäällä vanhempana kanslistina.

Avioliiton hän solmi Paavo Sillanpään kanssa. He muuttivat Sallaan, jossa Paavo toimi metsäneuvojana. Avioliitto kariutui vuosikymmen myöhemmin, ja lapsia he eivät koskaan saaneet.
Sen sijaan Saara Sillanpää toimi sijaismummona monelle, Riitta Ahos muistelee:
- Pyysin häntä mummoksi, vaikka hän oli äidin kolme vuotta nuorempi sisar, kun mummoa ei ollut. Hän suostui.
Sillanpää toimitti mummon virkaa myös Ahoksen omille lapsille. Usein hän muisti nuoria kirjalahjoin.

Viimeiset 23 työvuottaan Sillanpää työskenteli Kriminaalihuollossa johtavana nuorisovalvojana ja henkilötutkijana. Hän oli myös Rusutjärven kotikoulun kuraattori. Sillanpää tutki tuhansia tapauksia työnsä yhteydessä. Hän oli pidetty työssään ja sille myös omistautui: tuli töistä toimistolta vasta iltamyöhään.
Sillanpää veti Helsingin kansallisen kokoomuksen seniorien kirjallisuuskerhoa 25 vuotta. Hyvillä suhteilla hän sai vieraaksi vaikka Laila Hietamiehen ja Riitta Uosukaisen, sillä Riitta Ahoksen sanoin " harrasti kirjallisuutta ja antoi muille, eli kirjallisuuden maailmaa ja tunsi kirjailijoita".

Ennen kaikkea Saara Sillanpää oli kuitenkin kotiseutuihminen ja toimi useassa karjalaisjärjestössä, eritoten Pääkaupunkiseudun karjalaisissa ja Uudenmaan karjalaisseurojen sihteerinä. Sillanpää oli myös perustamassa Karjala-taloa ja Joutseno-seuraa Helsinkiin, jonka - samoin kuin Helsingin porvarillisen kulttuuriyhdistyksen - kunniajäseneksi hänet myöhemmin nimitettiin.
Hän oli pidetty ja arvostettu esiintyjä ja juhlapuheiden pitäjä, koska esiintyi niin sydämellisesti.
Usein Sillanpää edusti kotiseutuaatetta ulkomailla asti. Muutenkin hän matkusteli paljon, kierteli kaikki Neuvostoliiton kansantasavallatkin. Riitta Ahoksen kanssa lähdettiin bussilla Pariisiin, josta matkasta Sillanpää teki tietty kronikan.

Nuoria kuului rohkaista rakkaudella ja antaa heille aikaa. Riitta Ahos muistelee:
- Saara otti nuoria luokseen ja toimi nuorten kanssa. Jos Helsingissä oli joku, menivät he Primulaan syömään vaniljahyvettä. Hän muisti aina suvun nuoria kannustaa ja tulevaisuuteen tähdätä nuorien kanssa.
Joutseno oli Sillanpäälle tärkeä. Riitta Ahos kertoo:
- Saaralle suku oli hyvin läheinen ja kaikki tämä karjalaisuus. Tämä oli Joutsenon perinnettä. Joutseno oli sielunmaisema ja rakas kotipaikka, johon hän joka kesä palasi.
- Saara oli välittävä. Se oli aitoa, että hän välitti muista ihmisistä.

OSKAR LINDMAN
Saara Sillanpää oli
kirjoittajan isotäti.