Joutsenon muistomerkit

Anolan pesäke
- Suojajoukkoihin kuuluneen polkupyöräjoukkojen I joukkueen 1. ryhmän entisöity pesäke vuodelta 1940.
- Lions Club Joutsenon talkootyöllä entisöimä kohde.
- LC Joutseno entisöi kohteen 50-vuotisaktiviteettinaan vuosina 2005-2006.
- Vihitty kaatuneitten muistopäivänä 21.5.2006. Vihkiäispuheen piti ja nähtävyyden avasi Kymen sotilasläänin päällikkö, eversti Juhani Kääriäinen.
- LC Joutseno luovutti pesäkkeen hoidon Joutsenon Kotiseutuyhdistykselle.
- Ajo-ohje: Joutsenon kirkolta tienviitta Leppälä, Penttiläntietä noin 4,5 kilometriä Aholan kylään, jossa kirkolta tullessa oikealla tienviitta Pesäke ja pysäköintialue. Pysäköintialueelta viitoitettu polku opastetaululle, josta edelleen polku pesäkkeen ympäri.
- Joutsenon Kirkonkylän kansakoululle majoitettu komppania sai tehtäväkseen valmistaa I joukkueen tukikohdan Anolan kylään kesällä 1940. Koko taisteluosaston tehtävänä oli torjua vihollinen ja valmistautua irtautumaan käskystä Lauritsalan alueelle. Tukikohtaa oli vahvennettu konekiväärillä ja panssarintorjuntakiväärillä, jotka olivat 2. ryhmän alueella maantien toisella puolella. Sinne johtavan yhdyshaudan jäänne on nähtävissä polun loppupuolella.
- Valokuva Pertti Vuori

Huntukivi eli kirkkokivi
- Entisten kirkkomatkojen muistokivi.
- Kilven valmistaja Mekanisoitu Valu Oy.
- Kiven kilpi paljastettiin 20.7.1989 Joutsenon 350-vuotisjuhlien yhteydessä.
- Sijainti Ruhanaisentien varrella Joutsenossa.
- Joutseno-päivien yhteydessä järjestetään vuosittain vaellus kiveltä kirkkoon.
- Perimätiedon mukaan Korvenkylän suunnalta kirkkoon tulleet pysähtyivät kiven läheisyyteen. Vaimot vaihtoivat päähänsä arkihunnun tilalle kirkkohunnun. Paljain jaloin kävelleet laittoivat kengät jalkaansa ja miehet vaihtoivat ylleen puhtaan paidan.
- Valokuva Mirja Rantala

Itsenäisyyden ketju
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Ensimmäinen reliefi paljastettu itsenäisyysjuhlassa 1998.
- Joutsenon Kotiseutuyhdistys halusi liittää Suomen itsenäisyyden juhlintaan oman, vuosittaisen perinteensä. Taiteilija Puustinen ikuisti korkokuvaan ikivanhoja, joutsenolaisia perinteitä, muun muassa vanhan Joutsenon soljen ja joutsenolaisen kansallispuvun osia; vaimon hunnun, Joutsenon revinnäisen, naisen puvun soljen ja miehen vyön soljen, joka liitti ketjuun vuosittain uuden reliefin entiseen. Vuoden 2013 itsenäisyysjuhlaan asti Joutsenon lukion oppilaskunta sai vastaanottaa ketjuun. Soljessa on teksti: Solki soljessa - isänmaan itsenäisyys - yllään esiäitien siunaava huntu - säilyttäkööt joutsenolaisuuden Karjalan mailla vuodesta vuoteen.
- Valokuva Sirpa Hyttinen

Joutsenolaisen teollisuuden muistomerkki
- Vuonna 1906 alkaneen joutsenolaisen suurteollisuuden 100-vuotismuistomerkki.
- Hankkeen toteuttajat: Joutsenon Kotiseutuyhdistys, Joutsenon kaupunki, Botnia ja Stora Enso.
- Sijainti Soljantie 1, Joutseno, aiemmin Joutsenon pitäjäntupamuseona toimineen rakennuksen pihapiiri.
- Laatta on kiinnitetty hirsikehikkoon, jonka päällä on tilavuudeltaan noin kuutiometrin suuruinen ilmaradan purkukontti, jolla kuljetettiin Honkalahden sahalta sahausjätettä Pulpin selluloosatehtaaseen. Ilmarata on 1,5 kilometrin mittainen. Purua kuljetti 31 kontti.
- Valokuva Mirja Rantala

Joutsenon entisten kirkkojen muistoreliefi
- Nykyisen kirkon paikalla olleiden kahden aikaisemman kirkon muistoreliefi.
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenon seurakunta.
- Paljastettu vuonna 1965 Joutsenon kirkon suuren korjausremontin jälkeen pidetyn juhlan yhteydessä.
- Sijainti Joutsenon kirkon tornin seinässä.
- Valokuva Leena Räty

Joutsenon entisen nimismiehen hautamuistomerkki
- Nimismies Anders Joachim Sallménin (1808-1875) vuoden 1918 sodan aikana vaurioitunut hautamuistomerkki. Sallménin ollessa Joutsenon nimismiehenä hänelle myönnettiin kuvernementinsihteerin arvonimi vuonna 1866.
- Sijainti Joutsenon kirkon takana kiviaidan vieressä lähellä pikkuporttia.
- Vuoden 1918 sodan aikana Joutsenon puukirkko oli punaisten asevarastona. Lähdön hetkellä 25.4. sytytettiin kirkko tuleen. Kranaattien ja patruunoiden räjähdellessä sirpaleet vaurioittivat metallista hautamuistomerkkiä.
- Valokuva Pertti Vuori

Joutsenon ensimmäisen kunnalliskodin laatta
- Muistokivi ja laatta Joutsenon ensimmäisen kunnalliskodin paikalla.
- Hankkeen toteuttajat: Vesikkolan kyläläiset, Joutsenon kaupunki ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry.
- Paljastettu 17.8.2008. Paljastaja kunnalliskodin johtajana toiminut Aini Peura.
- Sijainti Vesikkolantie 653, Joutseno yksityinen pihapiiri.
- Valokuva Pertti Vuori

Joutsenon koululaitoksen 100-vuotismuistoreliefi
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Paljastettu 28.10.1984 Joutsenon koululaitoksen 100-vuotisjuhlassa.
- Kuvernementinsihteeri, kunnallisneuvos Emil Hanén rakennutti vuonna 1884 maatilalleen Honkalahteen kansakoulun ja palkkasi opettajan. Koulu sai maatilan mukaan nimensä Nevalan koulu. Se toimi vuoteen 1888 Hanénin kustantamana, jolloin hän lahjoitti koulun Joutsenon kunnalle. Reliefissä on lahjoittajan muotokuva ja kopio lahjakirjasta.
- Ollut Honkalahden päiväkodissa, joka oli entinen Honkalahden kansakoulu. Päiväkodin siirryttyä Joutsenon koulukeskukseen, sai reliefi uuden paikan.
- Valokuva Sirpa Hyttinen

Joutsenon veteraanipuisto
- Sotaveteraanien muistolle nimetty metsikkö, jonka keskellä pieni aukio.
- Hankkeen toteuttajat: Joutsenon Veteraanit ry ja Joutsenon kunta.
- Vihitty ja paljastettu 3.9.1994.
- Sijainti Joutsenon Keskuskadun varrella.
- Aukiolla on kolme tankkiesteestä tuotua kiveä, joista keskimmäiseen on kiinnitetty Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamamiesliiton logot.
- Valokuva Pertti Vuori

Joutsenon viimeisen savupirtin muistokivi ja pronssilaatta
- Joutsenolaisen kansanperinteen muistokivi.
- Hankkeen toteuttajat: Joutsenon kunta ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry.
- Paljastettu vuonna 1982.
- Sijainti Joutsenon Kähärilän kylässä Partalantien varrella entisen Kähärilän koulun kohdalla.
- Savutupa oli rakennettu 1863. Vuonna 1881 nuori isäntä Matti Heikinpoika Jauho toi nuorikkonsa Riitta Antintyttären Ravattilasta oman kurkihirren alle. Pariskunnalla oli seitsemän poikaa ja kolme tytärtä. Pirtissä asuttiin vuoteen 1936 asti. Vuonna 1940 se purettiin. Riitta-emäntä kuoli vuonna 1924. Taloon jäi kaksi naimatonta poikaa: Risto oli isäntänä ja Antti hoiti emännän työt. Aiemmin tupa oli ollut kyläläisten kokoontumispaikka, mutta vähitellen veljekset erakoituivat. Muistokivi sijaitsee savupirtin uunin paikalla.
- Valokuva Pertti Vuori

Jäähyväiset - Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneille
- Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkki.
- Kuvanveistäjä Eino Räsänen.
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenon Sankaripatsastoimikunta (kunta, seurakunta ja kansalaisjärjestöt).
- Paljastettu 7.5.1950.
- Sijainti Joutsenon sankarihautausmaalla.
- Valokuva Pertti Vuori

Jääkärimajuri Ståhlbergin muistomerkki
- Vuoden 1918 sodassa kaatuneen valkoisten 3. rykmentin päällikön Kaarlo Armas Ståhlbergin kaatumispaikka.
- Muistomerkin reliefin on suunnitellut ja valmistanut kuvanveistäjä, kapteeni evp. Erkki Väinö Pitkäpaasi.
- Hankkeen toteutti JP 27 perinneyhdistys.
- Paljastettu 17.10.1965.
- Sijainti Papinkiventien varrella Joutsenon Karsturannassa.
- Laatassa teksti: Jääkärimajuri K.A. Ståhlber kaatui tässä 14.4.1918.
- Valokuva Mirja Rantala

Kansalliskirjailijoitten pronssiset kasvoreliefit
- Suomen kansalliskirjallisuuden symboli.
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Paljastettu 1980-luvun alussa kirjaston vihkimisen yhteydessä.
- Sijainti Keskuskatu, Joutsenon kirjaston sisäänkäyntisyvennys.
- Teoksen tilasi taiteilijalta Joutsenon kunta.
- Valokuva Sirpa Hyttinen

Karjalaan jääneiden vainajien muistopatsas
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Hankkeen toteuttajat: Joutsenon seurakunta, Joutsenon kunta ja Joutsenon Karjalaiset ry.
- Paljastettu 1.11.1958.
- Sijainti Joutsenon uudella hautausmaalla.
- Valokuva Leena Räty

Kuntakokouksen esimiehen Juhana Pöyhiän hautaristi
- Kirkon läheisyydessä, sakastista noin kymmenen metriä hautausmaalle päin.
- Vuoden 1918 sodan aikana oli Joutsenon kirkon seutu punaisten hallussa. Vanha puukirkko oli asevarastona. Lähtiessään punaiset sytyttivät kirkon palamaan 25.4. Räjähdellessään kranaatit ja patruunat sinkoilivat ympäristöön. Valurautainen risti vaurioitui suuren kranaatinsirpaleen osuessa siihen. Vaurioitunut risti on yksi muisto Joutsenon historiasta itsenäisyytemme ensimmäisen vuoden ajalta.
- Valokuva Pertti Vuori

Kuntakokouksen esimiehen Matti Kiukkaan hautapatsas
- Matti Kiukas johti toimessaan vastarintaa vuosina 1902-1903 keisarin määräämiä Suomen perustuslain vastaisia asevelvollisuuskutsuntoja kohtaan.
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenolais-imatralainen kansanliike toimitti varojen keräyksen hautapatsasta varten.
- Patsas pystytettiin vuosien 1908-1912 aikana.
- Sijainti Joutsenon sankarihautamuistomerkkien lähellä vanhalla hautausmaalla.
- Matti Kiukas sai niskoittelustaan kuvernöörin määräämän sakkorangaistuksen, jonka hän suoritti varojen puutteessa vankilassa kolmen kuukauden vankeudella. Patsaan jalustassa ovat sanat: Laillisuutta puolsit / oikeutta huolsit / itse sortoa kärsit.
- Valokuva Pertti Vuori

Kurjet-patsas
- Kuvanveistäjä Armas Hutri.
- Paljastettu vuonna 1964 Tiuruniemen sairaalan piha-alueen kaunistamiseksi.
- Veistokseen kuuluu kurkien lisäksi vesiallas, joka patsaan ollessa paikallaan oli jo vuosia tyhjä. Sairaala tyhjeni viimeksi keväällä 2011, jolloin siellä toiminut Joutsenon vastaanottokeskus muutti lakkautetun Konnunsuon vankilan tiloihin. Patsas on siirretty jatkuvan ilkivallan kohteena olleen sairaalan piha-alueelta varastoon.
- Valokuva Mirja Rantala

Lentäjien muistomerkki
- Vuoden 1935 lento-onnettomuuden muistoksi.
- Paljastettu vuonna 1936.
- Sijainti Pihlajakaari 7 läheisyydessä Joutsenossa.
- 15.10.1935 klo 19.45 syöksyi Viipurin lähellä sijainneen Suur-Merijoen lentokentältä yölentoharjoitukseen lähtenyt 12. Lentolaivueen tiedustelukone FO-75 alas. Turman syynä olivat sumu, sahan lautatarhojen valojen sokaisu ja matala lentokorkeus. Konetta ohjasi kersantti Tarkkonen ja tähystäjänä toimi vänrikki Kajasto. Molemmat menehtyivät onnettomuudessa.
- Valokuva Leena Räty

Maailmanmestari Matti Simanaisen muistomerkki
- Matti Simanaisen painin maailmamestaruuden muistomerkki.
- Maiju Heikkilän suunnittelema pronssireliefi.
- Hankkeen toteuttajat: Korven Honka ry ja Joutsenon kunta.
- Paljastettu 16.10.2005 Korven Honka ry:n 90-vuotisjuhlien yhteydessä.
- Sijainti Kurenmäentie 2, Korvenkylä Joutseno.
- Matti Simanainen saavutti painin maailmanmestaruuden vuonna 1950.
- Valokuva Leena Räty

MM-Paavon patsas
- Yhdistetyn maailmanmestarin (Lahti 1958) Paavo Korhosen saavutusten muistomerkki.
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Paljastettu 6.12.200.
- Sijaitsee Joutsenossa Keskuskadun varrella Joutsenon kirjaston edessä.
- Taiteilijan suunnittelema ja joutsenolaisen Mekanisoitu Valu Oy:n valmistama reliefi on kiinnitetty ylämaalaisen Grafiitti Oy:n lahjoittamaan Ylämaan spektroliittikiveen.
- Valokuva Lappeenrannan kaupunginarkisto

Myrskypatsas
- Joutsenon alueella 8.7.1972 raivonneen myrskyn muistoksi.
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Paljastettu 8.7.1979.
- Sijainti Keskuskadun varrella Joutsenon kirjaston edessä.
- Idea myrskyn muistomerkistä lähti Lions Club Joutsenolta. Klubin jäsenet Oiva Nokkala ja Pertti Vuori valittiin viemään ajatusta Reino Puustiselle. Hän esitti tehtäväksi patsaan, josta tulisi Joutsenon maamerkki. Klubi lupautui avustamaan taiteilijaa kaikin mahdollisin keinoin. Patsaan teko kesti yli kuusi vuotta. Patsas on tehty teräslevyistä hitsaamalla ja takomalla ja maalattu ruosteenestomaalilla.
- Valokuva Sirpa Hyttinen

Olympiatammi
- Olympiatammi - Hitlerin tammi - ja sen muistokivi.
- Kultamitalimies Sten Suvion muistoksi.
- Hankkeen toteuttajat: työryhmä Jouko Nikamaa, Hannu Myllärinen, Risto Valtonen ja Pertti Vuori sekä Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry ja Etelä-Karjalan Urheilun Tuki ry.
- Laatta paljastettu 25.11.2011 Sten Suvion 100-vuotissyntymäpäivänä.
- Sijainti Kesolantie 28, Joutseno, entisen Martikanpellon koulun piha.
- Vuoden 1936 Berliinin Olympialaisten voittajat saivat tammen taimen. Suvion tammi istutettiin Viipurin Keskuskentän portilla. Viipurin evakuoimisen yhteydessä 14.-18.6.1944 Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnan jäsenet ottivat taimen mukaansa ja istuttivat taimen Saimaantien varrelle majoituttuaan silloisessa Keskuskoulussa. Saimaantien remontin yhteydessä 1970-luvulla opettaja Toivo Laivo vaati puun siirtämistä ja säilyttämistä, jolloin se istutettiin nykyiselle paikalleen.
- Lisätietoja olympiatammesta löytyy täältä.
- Valokuva Mirja Rantala

Pitäjäkivi
- Joutsenon 380-vuotistaipaleen muistoksi.
- Vesikkolasta tuotu luonnonkivi, johon on kiinnitetty Joutsenon vaakunalaatta.
- Hankkeen toteuttajat: Lions Club Joutseno ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys.
- Paljastettu: Joutseno-päivien pääjuhlassa 10.8.2019.
- Sijainti: Joutsenon kirkon pihassa kirkon pääoven läheisyydessä, Penttiläntie 1 Joutseno.
- Kiven paljastivat rieskaemäntä Terttu Ahonen ja tulentalloja Matti Ahvonen. Paljastuksen yhteydessä Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola julisti Joutsenon pitäjäksi. Pitäjänimitystä hakivat Lions Club Joutseno, Joutsenon Kotiseutuyhdistys, Joutsenon Rotaryklubi ja joutsenolaiset martat.
- Kuva Mirja Rantala

Pudonneen suomalaislentäjän muistomerkki
- 20.7.1944 luutnantti Toimi Kalervo Juvonen teki Mercedes-hävittäjäkoneen saatua osuman pakkolaskun Pätilän kylän metsään.
- Hankkeen toteuttajat: Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry sekä Joutsenon kunta.
- Luonnonkivi, jossa tekstikilvet.
- Muistomerkki paljastettiin 20.7.2004. Paljastajana sodanaikainen hävittäjälentäjä, lentomestari Aimo Vahvelainen.
- Sijainti metsässä, hankalakulkuisessa maastossa. Lähin maantie on Kiukkaantie Joutsenossa.
- Lentäjä ehti hypätä koneesta, mutta laskuvarjo ei ehtinyt aueta, vaan hän putosi koneen lähellä olleeseen puuhun ja sai surmansa. Lähellä olleen saksalaisten polttoainevarikon miehet ehtivät ensimmäisinä paikalle ja sammuttivat kytevän tulipalon.
- Valokuva Mirja Rantala

Raipparangaistuspetäjä
- Säilytetty vuoden 1918 sodan joutsenolaisten tapahtumien muistoksi.
- Päätös säilyttämisestä tehtiin vuonna 1921. Vuonna 1939 juhannuksena Joutsenon seurakunnan täyttäessä 300 vuotta petäjän torsoon kiinnitettiin asiasta kertova laatta. Petäjä jouduttiin myöhemmin varastoimaan huonokuntoisuuden vuoksi. Vuonna 1993 se siirrettiin Joutsenon Osuuspankin valopihalle ja vuonna 2016 se siirrettiin Joutseno-talolle.
- Petäjä kasvoi Joutsenon viljamakasiinin vierellä Kirkonmäellä. Joutsenon keskusta oli vuoden 1918 sodan aikana punaisten hallussa. Poistuessaan yöllä 25.4. punaiset sytyttivät tulipaloja, muun muassa kirkon ja viljamakasiinin, joka palaessaan sytytti petäjän. Hiiltynyt puu keloutui ja säilyi hyvin.
- Raipparangaistus oli Joutsenossa käytössä vuoteen 1889. Rikollinen sidottiin tähän petäjään rangaistusta saamaan. Toimeenpanijana oli nimismies.
- Kirkonmäen reunalla on tälläkin hetkellä rauhoitettu petäjä, joka perinnetiedon mukaan on ollut naisten piiskuupuu. Sen iäksi on arvioitu yli 200 vuotta.
- Valokuva Sirpa Hyttinen

Raja-Jukola
41. Jukolan ja 12. Venlojen viestin muistokivi
- Tilattu kiviveistämöltä.
- Hankkeen toteuttajat: Joutsenon Kullervo ja Lappeen Riento
- Paljastettu 10.6.2014.
- Sijainti Myllymäen laskettelukeskus, Vesikkolantie, Joutseno
- Vuosi 2014 oli Joutsenon Kullervon 100-vuotisjuhlavuosi, muistokiven pystytys oli yksi juhlavuoden tapahtumista.
- Valokuva Mirja Rantala

Rauhan hautausmaan perustamisen muistomerkki
- Rauhan piirimielisairaalan perustamisen muistoksi.
- Hankkeen toteuttaja: Rauhan sairaala.
- Hautamuistomerkin pystytysajankohdasta ei ole tietoa. Hautausmaan siirryttyä Joutsenon seurakunnalle muistomerkki kunnostettiin vuonna 2003.
- Sijainti Repotien varrella Korvenkylässä.
- 43. sotasairaala asettui marraskuussa 1939 Tiuruniemen ja Rauhan sairaaloihin. Talvisodan sytyttyä perustettiin sotasairaalaa varten hautausmaa. Ylipäällikkö Mannerheimin käskystä 16.12. tuli sankarivainajat haudata kotiseuduilleen. Hautausmaa jäi sairaalan puolesta vähemmälle käytölle. Jo jatkosodan aikana tapahtui Rauhan potilaiden hautaamista tälle hautausmaalle.
- Valokuva Mirja Rantala

Sana Mobilitas - terveyttä liikunnasta
- Joutsenon 350-vuotisjuhlien muistoksi.
- Kuvanveistäjä Reino Puustinen.
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenon kunta.
- Paljastettu elokuussa 1989 Joutsenon 350-vuotisjuhlien yhteydessä.
- Sijanti: Joutsenon hyvinvointiaseman puisto.
- Joutsenon kunta tilasi taiteilija Puustiselta 350-vuotisjuhlien muistomerkiksi. Patsas on tehty hitsaamalla teräslevyistä.
- Valokuva Sirpa Hyttinen

Sankarivainajien muistomerkki
- 43. Sotasairaalassa talvisodan aikana menehtyneiden yhdeksän sankarivainajan muistopatsas Rauhan hautausmaalla.
- Hankkeen toteuttaja: Rauhan piirimielisairaala.
- Hautausmaa perustettu ja vihitty käyttöön 12.12.1939. Ensimmäisen muistomerkin pystytysajankohta noin 1946-1950.
- Sijainti Reporaitin varrella Joutsenon Rauhassa.
- Hautausmaa perustettiin Tiuruniemen ja Rauhan sairaaloiden tultua sotasairaalan käyttöön marraskuussa 1939. 43. Sotasairaala toimi sairaaloissa talvisodan aikana ja kesinä 1941 ja 1944. Ainakin kesällä 1944 haudattiin kaksi saksalaista Immolan lentotukikohdassa palvellutta lentäjää. Heidät siirrettiin sodan jälkeen Helsinkiin Saksalaiseen hautausmaahan. Sairaalassa menehtyneitä sotavankeja on myös haudattu Rauhan hautausmaahan. Sodan jälkeen nämä vainajat siirrettiin Lappeen Tuomiojalla toimineen sotavankileirin hautausmaahan. Kerrotaan, että patsaaseen merkitty tuntematon on tiettävästi ollut neuvostoliittolainen lentäjä. Viholliskone putosi Mietinsaareen talvisodan alkupäivinä. Kaksi lentäjää menehtyi. Toinen heistä haudattiin hautausmaan rajan ulkopuolelle. Toisen kaulassa oli ortodoksinen risti, siksi hänet haudattiin aitauksen sisäpuolelle. - Valokuva Pertti Vuori

Sotilaan rukous - Isänmaan puolesta 1939-1944 sankaripatsas
- Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistomerkki.
- Kuvanveistäjä Eino Räsänen.
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenon Sankaripatsastoimikunta (kunta, seurakunta ja kansalaisjärjestöt).
- Paljastettu 15.5.1949.
- Sijainti Joutsenon sankarihautausmaa.
- Graniittipatsas, jonka lähellä ovat joutsenolaisten sankarivainajien haudat.
- Valokuva Mirja Rantala

Työn ja tasa-arvon muistomerkki
- Joutsenolaisen työn ja kansalaisten tasa-arvon muistomerkki.
- Tilattu kiviveistämöltä.
- Paljastettu 23.8.2007 Joutsenon Sos.dem. Työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlan yhteydessä.
- Sijainti Joutsenon Keskuspuistossa Keskuskadun varrella.
- Valokuva Pertti Vuori

Vapautemme puolesta - Sankaripatsas 1918 kaatuneille
- Vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki.
- Valmistaja Suomen Graniitti Oy.
- Hankkeen toteuttajat: Joutsenon suojeluskunta, Joutsenon kunta ja seurakunta.
- Paljastettu 27.5.1920.
- Sijainti Joutsenon sankarihautausmaalla.
- Valokuva Pertti Vuori

Vuoden 1918 sodan aikainen juoksuhauta
- Vuoden 1918 sodan Joutsenon rintamatapahtumien muistoksi.
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenon Kotiseutuyhdistys.
- Sijainti: Joutseno, Ukonmäki - Likosenlahden venesataman etelärannalla, mäen päällä.
- Paikka on yksi luontopolun kohde. Polku alkaa Hönöntien mutkasta.
- Punaisten miehitys Joutsenon taajamassa kesti 8.2.-25.4.1918. Rintamalinja vaihteli Korvenkylän ja Joutsenon taajaman välillä. Punaiset varustautuivat muun muassa kaivamalla noin 300 metriä pitkän juoksuhaudan Ukonmäen Punnanlahden puoleiselle harjanteelle.
- Kuva Tiina-Liisa Kilpiö

Vuosiluku 1890 hautausmaan kiviaidassa
- Kiviaidan rakentamisen muistoksi.
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenon seurakunta.
- Merkintä vuonna 1890, laatta vuonna 2011 kirkon 90-vuotisjuhlan yhteydessä.
- Sijainti vanhan hautausmaan kiviaidassa seurakuntakeskuksen pysäköintipaikan äärellä.
- Vuosiluku kertoo aidan rakentamisvuoden, jolloin Joutsenossa tiettävästi viimeisen kerran rakennettiin jotain yhteisesti perinteisen jousiluvun mukaan. Jousiluku oli verotusyksikkö. Sen mukaisesti tuli talojen toimittaa kiviä kiviaitaan.
- Valokuva Pertti Vuori

XVI Jukolan viestin 6.-7.6.1964 muistokivi
- Suunnistuskilpailun muistoksi
- Hankkeen toteuttaja: Joutsenon Kullervo.
- Paljastettu 10.6.2014.
- Sijainti Joutsenon Vesikkolan kylässä osoitteessa Vesikkolantie 653, entisen kunnalliskodin pihassa
- Vuosi 2014 oli Joutsenon Kullervon 100-vuotisjuhlavuosi, muistokiven pystytys oli yksi juhlavuoden tapahtumista.
- Valokuva Mirja Rantala