Satu Putkisalo jatkaa puheenjohtajana

Satu Putkisalo jatkaa Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen johdossa. Yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa valittiin erovuoroiset johtokunnan jäsenet Pekka Lukkari, Päivi Lahtinen, Jouko Nikamaa ja Matti Hätönen uudelleen.
Salotuvan remontointi jatkuu ensi vuonna ikkunoiden korjaamisella, mikäli hankkeelle saadaan Museoviraston rahoitusta. Salotupaa pidetään edelliskesien tapaan avoinna heinäkuussa viikonloppuisin. Tuvan toimintaa pyritään monipuolistamaan.
Joutseno-päivillä elokuussa julkistetaan uusi rieskaemäntä. Kotiseutuyhdistys lähtee aktiivisesti etsimään uusia toimintamuotoja. Kokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa nostetaan esille muun muassa mahdolliset hautausmaakierrokset yhdessä seurakunnan kanssa sekä loppuunmyytyjen julkaisujen digitointi ja julkaiseminen verkossa.

Jaska Petsolan kokousesitelmä käsitteli 303 rynnäkköprikaatin toimintaa Joutsenossa ja Etelä-Karjalassa vuonna 1944.

Kevät- ja syyskokous 26. lokakuuta

Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen yhdistetty kevät- ja syyskokous pidetään maanantaina 26.10.2020 kello 18 alkaen Joutseno-talolla (Kesolantie 1, Joutseno).
Kokousesitelmän pitää Jaska Petsola aiheenaan 303 rynnäkkötykkiprikaati Etelä-Karjalassa 1944.
Sääntömääräisissä asioissa hyväksytään vuoden 2019 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi valitaan yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet sekä päätetään jäsenmaksusta.

Kokouksessa kuullaan Jaska Petsolan esitelmä 303 rynnäkkötykkiprikaati Etelä-Karjalassa 1944.

Joutseno-päivien tapahtumat
saivat väen liikkeelle

Koronarajoitusten vuoksi aiempaa matalammalla profiililla läpiviedyt Joutseno-päivät 2020 saivat hyvin väkeä liikkeelle. Vanhoihin työtapoihin tutustui Vesikkolassa noin sata henkilöä ja Jänhiälän tansseihin myytiin parisensataa lippua.
Toritapahtumassa oli väkeä noin 160. Helteinen sää kenties verotti yleisömäärää tai sai ainakin ihmiset vetäytymään torin laidoille puiden varjoon.
Juhlapuhuja, sotakamreeri, kapteeni evp. Kalevi Sirén muisteli puheessaan lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Konnunsuon vankilaympäristössä. Puheensa sotahistoriaa käsittelevässä osuudessa hän kävi läpi Suomen ja Venäjän välisestä sodankäynnistä.
Joutseno-lehden lukijoiden Vuoden joutsenolaiseksi äänestämä Hanni Lindeman lausui runoja uusimmasta kolmannesta runokirjastaan ja paljasti, että neljäs kirja on jo suunnitteilla.
Tapahtuman musiikkiannista vastasi korvenkyläläinen Sibelius-lukiossa opiskeleva Veeti Tikkanen.
Juhlatapahtumia oli seuraamassa myös Paikallislehti Joutseno, jonka juttu löytyy tästä.


Sotakamreeri, kapteeni evp. Kalevi Sirén on kotoisin Konnunsuolta.

Tapio Jauho tulentallojaksi

Joutseno on saanut uuden tulentallojan. Joutseno-päivän pääjuhlassa järjestyksessä 16:nneksi tulentallojaksi leivottiin Tapio Jauho. Innokkaana urheilu- ja hevosmiehenä tunnettu Jauho ei kuitenkaan kaartanut torille hevospelillä ja vauhdikkaasti polkupyörällä.
Tapio Jauho on pitkän linjan kotiseutumies. 2000-luvun alkupuolella hän vaikutti kotiseutuyhdistyksen johtokunnassa kymmenen vuoden ajan.
Tulentallojan tehtävän jättänyt Matti Ahvonen evästi seuraajaansa osallistumaan virka-asussaan aktiivisesti eri tapahtumiin. - Mistään ei ole pois käännytetty, hän vakuutti. Tilaisuuksia Ahvoselle kertyi parisenkymmentä, kun kuluvana vuonna koronarajoitukset ovat vähentäneet niitä huomattavasti.

Tulentallojan tehtävää hoitaa seuraavan kahden vuoden ajan Tapio Jauho. Ensi vuonna valitaan rieskaemäntä. Tehtävässä jatkaa vuoden ajan Tuula Partanen.

Joutseno-päivät alkuun

Vuoden 2020 Joutseno-päivien avajaistapahtuma Wanhan ajan työnäytös kiinnosti kaikenikäistä väkeä. Nuoremmille tapahtumaan osallistuneille tervan tiputus tai tiilien teko oli uutta ja outoa. Iäkkäämmät ihmiset pysähtyivät seuraamaan näytöksiä ja tutkimaan esille asetettuja vanhoja esineitä, joihin monelle liittyi paljon muistoja. Kiinnostusta herättivät myös tapahtuman ideoineen Jouko Nikamaan suunnittelemat marjanpuhdistuskone ja pyörivä sauna. Ahtiaisen perunatila esitteli perunalajikkeitaan ja Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry oli tuonut paikalle komeita menopelejä. Tapahtumapaikalla pääsi myös kokeilemaan, onnistuuko kirveen teroitus vanhalla pyöritettävällä tahkolla sekä seuraamaan, miten kenttäahjolla onnistuu ovenkahvan taonta tai kuinka matonkuteita leikataan.
Tapahtuman kruunasi loistava sää.

Jouko Nikamaa esittelee puun kuorimista vuolupuukolla.

Salotuvalla 50 kävijää

Virkin salotuvan vieraskirjaan kertyi tänä kesänä 50 nimeä. Tupa pidettiin yleisölle avoinna neljänä heinäkuun viikonloppuna.
Aukioloa jatketaan kesällä 2021.

Kalevi Sirén Joutseno-päivän puhujaksi

Joutseno-päivien pääjuhla pidetään tänä vuonna 8. elokuuta. Torilla aamukymmeneltä alkavan tilaisuuden juhlapuhujaksi on lupautunut sotakamreeri, kapteeni evp Kalevi Sirén. Sirén on syntynyt Konnunsuolla ja tehnyt sotilasuransa Kouvolassa. Hän on ansioitunut sotahistorian tuntija ja kysytty luennoitsija.
Pääjuhlassa selviää, kuka seuraa tulentallojan tehtävässä Matti Ahvosta. Rieskaemäntä Tuula Partasen toimikausi jatkuu vielä vuoden ajan.
Tulentallojan lisäksi kotiseutupäivässä paljastetaan, kuka on Paikallislehti Joutsenon lukijoiden äänestämä vuoden joutsenolainen. Tilaisuudessa esiintyy myös viime vuoden lukijaäänestyksen voittaja Veeti Tikkanen.
Kotiseutuyhdistys myy torilla Dimitrij Belinskij´n lasinegatiiveista koottua vuosikalenteria 2021.

Wanhan ajan työnäytös
avaa Joutseno-päivät

Joutseno-päivien alkajaisiksi päästään keskiviikkona 5.8. tutustumaan vanhan ajan työtapoihin. Jouko Nikamaan pihapiirissä syttyy tuli tervapadan alle ja yleisö pääsee seuraamaan tervan tiputusta. Kalle Ponkkonen tuo paikalle kenttäahjon ja esittelee taontaa. Tahkoamalla pääsee kokeilemaan, kuinka kirves teroitetaan. Esillä on myös betonitiilimuotti. Pienet tiilitehtaat olivat takavuosina yleisiä. Jouko Lehikoinen veistää pöllöjä ja Jouko Nikamaalta on esillä puutöitä. Menossa on mukana myös Ahtiaisen perunatila.

Salotupa sai uuden katon
ja avaa ovensa heinäkuussa

Huonoon kuntoon päässyt Virkin salotuvan pärekatto on korvattu huopakatteella. Korjaustyöhön saatiin avustusta Museovirastolta.
Salotupa on avoinna yleisölle heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15 välisen ajan. Paikalla on kotiseutuyhdistyksen edustajia kertomassa rakennuksen historiasta ja esineistöstä.

Jouko Lehikoinen ja Antti Huuhtanen asentavat kattohuovan alle tulevaa havuvaneria.

Vuosikalenteri 2021
Dimitrij Belinskij´n lasinegatiiveista

Kotiseutuyhdistyksen Tulentallojain tarinoita -julkaisusarjassa ilmestyy tänä kesänä vuoden 2021 seinäkalenteri Dimitrij Belinskij - lasinegatiiveja. Seinäkalenteri vie kuvamatkalle isovanhempien aikaan. Oheisessa kuvassa seisoo Hackmanin sahan tukkimiehiä keksit olallaan.
Kalenterissa on yli 40 kuvaa: kuukausiaukeamat kuvineen ja kuvateksteineen sekä aukeama ukrainalaislähtöisen, sittemmin joutsenolaistuneen valokuvaaja Dimitrij Belinskij´n elämänvaiheista.
Kalenteri tulee myyntiin kesällä ja sitä on mahdollista ostaa kesän tapahtumissa. Ennakkotilauksen voi lähettää yhteydenotto sähköpostitse -lomakkeen kautta tai sähköpostitse osoitteeseen joutsenon.kotiseutuyhdistys@gmail.com. Kalenterin toimitus- tai noutotavasta sovitaan tilaajien kanssa erikseen sen valmistuttua.
Kalenterin hinta on 14 euroa. Postin välityksellä lähetettäviin kalentereiden hintaan lisätään pakkaus- ja postituskulut.

Korona kutistaa Joutseno-päiviä

Joutseno-päivät ei tänä vuonna toteudu monipäiväisenä tapahtumaketjuna. Kotiseutuyhdistyksen johtokunta seuraa hallituksen koronaviruksen vuoksi asettamia kokoontumisrajoituksia ja päättää myöhemmin, järjestetäänkö syyskesän tai syksyn aikana jokin pienempi tapahtuma. Joutseno-päivät oli määrä järjestää 5.-9. elokuuta, mutta koska tuolloin voimassa olevista rajoituksista ei ole tietoa, katsoi johtokunta parhaimmaksi luopua useiden eri tapahtumien järjestelyjen käynnistämisestä.
Pitäjän nimikkohenkilöistä valintavuorossa on tulentalloja. Nykyinen tulentalloja Matti Ahvonen jatkaa tehtävässään, kunnes uusi tulentalloja saadaan valittua.

Vuoden 2019 Joutseno-päivien pääjuhlaa vietettiin torilla kauniissa säässä. Tänä vuonna suuret tapahtumat jäävät väliin.

Museovirastolta avustusta salotuvan katon korjaukseen

Museovirasto on myöntänyt 7 200 euron suuruisen avustuksen Virkin salotuvan katon korjaukseen. Katon korjaustyöt on tarkoitus saada valmiiksi kevään ja kesän aikana. Salotupa avataan yleisölle heinäkuussa viikonloppuisin, mikäli hallituksen kokoontumisrajoitukset eivät sitä estä eikä tuvan kattoremontti ole kesken. Aukiolopäivät ja -ajat ilmoitetaan myöhemmin.

Martikanpellon koulun kaavamuutos käynnistyi, pihapiirissä vanha olympiatammi

Tototus on vanha joutsenolainen perinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäis-
aamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta

Kotiseutuyhdistys vastustaa yhden seurakunnan mallia

Joutsenon kotiseutuyhdistys on lähettänyt Lappeenrannan seurakuntayhtymän valtuustolle kannanoton, jolla se vastustaa yhden seurakunnan mallia ja pitää tärkeänä oman Joutsenon seurakunnan itsenäistä asemaa.
Kannanotossa korostetaan, että Joutsenon seurakunnassa on vuosisataiset perinteet ja toimintatavat, joita on kehitetty yhdessä asukkaiden, seurakunnan eri työntekijöiden ja työmuotojen kanssa yhdessä. Henkilökunnan tuttuus ja pysyvyys ovat luoneet luontevan ja läheisen suhteen seurakunnan toimintaan.
Yhden seurakunnan mallissa oman seurakunnan luottamushenkilöiden määrä vähenisi entisestään ja joutsenolaisten mielipide kuuluisi entistä heikommin päätöksenteossa.
Keskittämistoiminta ei palvele seurakuntalaisten etuja eikä tarpeita, vaan etäännyttää ja vähentää entisestään paikallista toimintaa, todetaan kannanotossa.
Seurakunnan eri toimintamuodoissa on erittäin tärkeää työntekijöiden ja seurakuntalaisten välitön yhteistyö, tuttuus ja oman alueen omaleimainen toimintamalli.
Erilaisessa keskittämistoiminnassa niin kuntien kuin seurakuntienkin toiminnassa ei ole saatu haluttuja hyötyjä ja säästöjä, joilla yhdistymisiä on perusteltu.
Jos palveluja keskitetään entisestään, täältä tulevat matkat yhdistettyjen palvelujen palvelupisteisiin kohtuuttoman pitkiksi. Erilaiseen toimintaan osallistuminen vaikeutuu välimatkojen kasvaessa ja vapaaehtoistoiminta hiipuu. Seurakunnan toiminnan etääntyminen ja omaleimaisuuden puuttuminen johtaa kirkosta eroamiseen entistä enemmän, koska työntekijät vaihtuvat jatkuvasti ja seurakuntalaisten ja työntekijöiden välille ei muodostu läheistä ja tuttua yhteisöllisyyttä.

Tsaijua ja vanikkaa
talvisodan päättymisen muistoksi

Kotiseutuyhdistys järjesti yhdessä Joutsenon Opiston kanssa talvisodan päättymisen muistelutilaisuuden. Opistolla oli paikalla kolmisenkymmentä henkeä.
Kotiseutuneuvos Pertti Vuori ja Jouko Nikamaa esittelivät vanhoja suksia, joukossa myös joutsenolaisen Matti Martikan sukset, ensimmäisen Tuntematon sotilas -elokuvan kuvauksissa käytettyä ahkiota ja suomalaisen sotilaan asua. Yhdessä väki muisteli menneitä ja nautti tsaijua ja vanikkaa eli teetä ja sota-ajan näkkileipää. Muonituslottana paikalla oli rieskaemäntä Tuula Partanen.
Toinen tilaisuus järjestettiin Pulpin koululla. Paikalla olivat kaikki oppilaat ja opettajat. Yleisö esitti innokkaasti täydentäviä kysymyksiä ja kommentteja. Vuosia jatkuneesta, koulujen kanssa järjestetystä muistohiihtoperinteestä luovuttiin, koska suuri osa Joutsenon koululaisia opiskelee tällä hetkellä Imatralla.

Talvisotaa kokoontui Joutsenon Opistolle muistelemaan kolmisenkymmentä henkeä. Kuvat Eeva Siljander

Sisällissodan vaiheet
Joutsenossa täydentyvät

Joutsenon Kotiseutuyhdistys on julkaissut sisällissotaa Joutsenossa käsittelevän teoksen Sotaa Joutsenossa 1918.
Kirja on täydennetty ja täsmennetty uusintapainos vuonna 1992 julkaistusta, kotiseutuneuvos Pertti Vuoren kirjoittamasta Kansalaissota Joutsenossa -teoksesta, joka on ollut pitkään loppuunmyyty. Uusi teos julkaistiin yhdistyksen kirjasarjassa Tulentallojain tarinoita numerolla 21.

Sotaa Joutsenossa 1918 -kirja sisältää uutta tietoa sisällissodan 1918 vaiheista Joutsenossa. Kirjan tekijöiden käytössä ovat olleet muun muassa kotiseutuyhdistyksen hallussa olevat 1960- ja 1970-luvuilla tehdyt perinnehaastattelut.
Ihmisläheisen näkökulman kirjaan tuo 12-vuotiaiden pikkupoikien Eino Penttilän ja Hugo Hulken tarinat. Pojat seurasivat toisistaan tietämättä vastakkaisilta puolilta tarkasti kevään tapahtumia ja kirjoittivat siitä aikuisina muistelmansa.
Edellisen painoksen jälkeisenä uutena lähteenä on muun muassa dosentti Marko Tikan opinnäytteet.
Sotaa Joutsenossa 1918 on 160-sivuinen julkaisu, jossa on kymmeniä, aiheeseen tutustumista helpottavia valokuvia.
Kirja on myynnissä K-Supermarket Piranassa (Keskuskatu 4, Joutseno) ja Imatran Info-kirjakaupassa (Vuoksenniskantie 72, Imatra), hinta 25 euroa.
Sähköisen kirjatilauksen voi tehdä kotiseutuyhdistyksen nettisivujen yhteydenottolomakkeella. Postitse toimitettavien kirjojen hintaan lisätään pakkaus- ja postituskuluja 11 euroa.


Tuula Partasesta uusi rieskaemäntä

Joutsenon rieskaemännän titteliä kantaa seuraavat kaksi vuotta Tuula Partanen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattorin virasta eläkkeelle jäänyt Partanen on monen toimen nainen. Hän toimii muun muassa Eläkeliiton Joutsenon yhdistyksen puheenjohtajana.
Pitkän uran kunnallispolitiikassa tehnyt Tuula Partanen on innokas rieskan ja joutsenolaisuuden puolestapuhuja. Rieskaa hän kertoo paistavansa säännöllisesti ja siirtävänsä taitoa myös seuraaville sukupolville.
Moottoripyöräilyäkin harrastava rieskaemäntä saapui torille moottoripyörän sivuvaunun kyydissä.

Uusi rieskaemäntä saapuu yleisön eteen. Tässä vaiheessa tarkkasilmäisimmät jo huomasivat, että Tuulahan se sieltä tulee.