Keittiömestari Ulla Liukkonen kertoi karjalaisesta ruokaperinteestä Joutseno-talolla vuosikokouksessa 24.4.2022 ja puheenjohtaja Satu Putkisalo kiitti esitelmöijää.

Kuvateksti Rieskaemäntä Marja Lukkari huolehti vuosikokoustarjoilusta 24.4.2022.


Joutsenon kunnantalo vuonna 1952,
kuva Dimitrij Belinskij.
Nykyään rakennus
toimii Joutseno-talona.




Vuosikokous 24.4.2022,
kokousesitelmän pitää keittiömestari Ulla Liukkonen

Kutsumme Sinut kuuntelemaan sunnuntaina

24. huhtikuuta 2022 klo13.00 Joutseno-talolla entisessä valtuustosalissa, 2 krs.,

pidettävää tunnin pituista esitelmää karjalaisesta ruokaperinteestä. Siitä kertoo meille lappeenrantalaisten oma, valtakunnallisesti tunnettu keittiömestari Ulla Liukkonen.

Tämän jälkeen juomme kahvit.

VUOSIKOKOUS

Olet myös lämpimästi tervetullut osallistumaan esitelmän jälkeen yhdistyksen vuosikokoukseen klo 14.00, mutta pakollista se ei ole. Esitelmämme on avoin myös ulkopuolisille eikä sinne ole pääsymaksua, joten ota ystäväsi mukaan.

JÄSENMAKSU
Yhdistyksen jäsenmaksu on vuonna 2022 entinen, 15 euroa. Pyydämme Sinua maksamaan summan Etelä-Karjalan Osuuspankkiin Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen tilille Etelä-Karjalan Osuuspankki FI21 5083 0250 2066 03, viitenumerolla 20200, eräpäivään 15.5.2022 mennessä.


Hyvää kevättä!
8.4.2022

Joutsenon Kotiseutuyhdistys ry:n hallitus

Pertti Vuori totottaa Hiidenmäellä. Kuva vuodelta 2020. Kuvaaja Mirja Rantala.

Tototus on vanha joutsenolainen pääsiäisperinne - kotiseutuneuvos Pertti Vuori totottaa Hiidenmäellä sunnuntaiaamuna

Kotiseutuneuvos Pertti Vuori totottaa Hiidenmäellä ensimmäisen pääisiäispäivän aamuna kello 8. Tototuksella on Joutsenossa pitkät perinteet.
Ennen vanhaan mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta

Satu Putkisalo jatkaa yhdistyksen johdossa

Satu Putkisalo jatkaa Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana.
Erovuoroiset Laura Luostarinen ja Ilkka Pöyhiä valittiin vuoden 2021 syyskokouksessa jatkamaan johtokunnassa. Paula Kärkeä ja Mirja Rantalaa ei sääntöjen mukaan voitu enää valita. Heidän tilalleen tulivat Ulla Viskari-Lippojoki ja Esa-Pekka Taskinen.
Lisäksi johtokuntaan kuuluvat Matti Hätönen, Päivi Lahtinen, Pekka Lukkari ja Jouko Nikamaa. Tulevan vuoden toimintasuunnitelmaan kuuluu Virkin salotuvan käytön kehittäminen ja monipuolistaminen tulevana kesänä. Heinäkuussa tupa on viikonloppuisin auki yleisölle.
Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13. maaliskuuta järjestetään talvisota-aiheinen tilaisuus.
Joutseno-päivät pidetään elokuussa. Nimikkohenkilöistä valintavuorossa on tulentalloja.

Uusia julkaisuja ei tällä hetkellä ole valmistumassa. Parhaillaan selvitetään mahdollisuudet painaa ehdolle tulevia uusia julkaisuja ja loppuunmyydyistä julkaisuista uusintapainatuksia. Loppuunmyytyjen julkaisujen osalta tutkitaan myös mahdollisuudet niiden digitointiin ja julkaisemiseen verkossa.

Jäsenmaksun syyskokous päätti säilyttää 15 eurossa.
Kokous päätti sääntömuutoksesta, jolla siirrytään syys- ja kevätkokouksen mallista yhden vuosikokouksen malliin. Uudet säännöt mahdollistavat myös etäosallistumisen kokoukseen muulloinkin kuin poikkeustilanteissa.
Ennen kokousasioiden käsittelyä kuultiin Joutsenon Metsästäjät ry:n kunniapuheenjohtajan Pertti Simolan esitelmä Metsästys Joutsenossa.

Mirja Rantalalle Kotiseutuliiton ansiomerkki

Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen sihteerille Mirja Rantalalle on myönnetty Suomen Kotiseutuliiton hopeinen ansiomerkki tunnustuksena ansioista kotiseututyön hyväksi.
Mirja Rantala on toiminut kotiseutuyhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä kymmenen vuoden ajan. Sihteerin tehtävien lisäksi hän on vastannut yhdistyksen tiedottamisesta ja osallistunut aktiivisesti erilaisiin talkoisiin ja tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi hänen tehtäviinsä on kuulunut yhteydenpito eri sidosryhmiin.
Yhdistyksen nykyisten sääntöjen mukaan johtokunnan jäsenyys ei voi jatkua yhtäjaksoisesti kymmentä vuotta pitempään.

Kuva: Marja Lukkari

Joutsenon kirkko satavuotias

Joutsenon kirkko täytti vuonna 2021 sata vuotta. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck, jonka käsialaa ovat myös monet muut maamme kirkot. Aloite tulipalossa tuhoutuneen kirkon suunnittelusta tuli aikanaan Stenbäckiltä itseltään. Uuden kirkon rakennusmateriaaliksi valittiin betoni. Kaksi aiempaa kirkkoa olivat puurakenteisia.

Kirkkoa on vuosien mittaan remontoitu useaan otteeseen. Vuoden 1965 remontissa kirkkoon rakennettiin lisäosa, johon tuli sakasti. Uusi katto tehtiin kuparista. Sisätilojen suurimmat muutokset olivat uudet, Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet ja urkujen siirto oikealta lehteriltä kirkon takaosaan paremman akustiikan saavuttamiseksi. Samalla vanhat urut uusittiin. Nykyiset urut otettiin käyttöön loppuvuonna 2017.Toinen suuri remontti tehtiin vuonna 1996. Penkit, lattia ja äänentoisto uusittiin.

Kirkon nykyinen, mosaiikkinen alttaritaulu on taiteilija Bruno Tuukkasen suunnittelema. Sen edeltäjä, Felix Frangin maalaama alttaritaulu on nykyisin Pulpin kappelissa. Kirkon seinällä on myös Leena Stenbergin 1980-luvulla suunnittelema ja toteuttama kirkkotekstiilisarja Elämän vuodenajat.

Uusi rieskaemäntä on Marja Lukkari

Joutseno on saanut uuden rieskaemännän. Seuraavan kahden vuoden ajan nimikkohenkilön tehtäviä hoitaa Marja Lukkari. Rieskaemännän henkilöllisyys paljastettiin torilla pidetyssä Joutseno-päivien pääjuhlassa.
Savolainen juuriltaan, mutta tiukasti Joutsenoon kotitutunut uusi rieskaemäntä muutti Joutsenoon vuonna 1981 ja teki elämäntyönsä biologian ja maantiedon lehtorina Joutsenon yläasteella, Joutsenon lukiossa ja viimeksi Kimpisen lukiossa. Ohralestyt ja höpsötyskuppi ovat olleet Lukkarin kodissa viime päivinä ahkerassa käytössä. Niinpä tuore rieskaemäntä saattoi pääjuhlan päätyttyä jakaa kutsuvieraille tuoreet rieskat kotiin viemisiksi.

Joutseno-lehden yleisöäänestyksessä vuoden joutsenolaiseksi valitun Pulpin koulun edustajat oppilastoimikunnan puheenjohtaja Joonas Viik ja rehtori Juha Nikkinen ottivat pääjuhlassa vastaan valintaan liittyvän kiertopalkinnon ja kunniakirjan sekä Lions Club Joutsenon lahjoittaman Myrsky-reliefin.
Pulpin koulu sai äänestäjiltä kiitosta kierrätysaatteen jalostamisesta kaupalliseen käyttöön, tuotteiden ideoinnista ja yrittäjyyskasvatuksesta.

Joutsenolaislähtöinen Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka muisteli juhlapuheessaan kouluvuosiaan ja loi katsauksen kaupunginosan tähän päivään, hivenen tulevaisuuteenkin.
Hän kertoi puhettaan varten kyselleensä Facebookin Joutseno-ryhmässä, mitä ajatuksia Joutsenosta tulee mieleen 1970-luvulta tähän päivään. Vastauksia kertyi paljon.
Rauha, Pulp, Saimaa, Kultsu, Kullervo, Kataja, luonto, rieskariehat, tulentallojat, Pertti Vuori, Lassi Valtonen...
Joutsenossa on ollut ja on edelleen paljon maininnan arvoista.
Niin Marita Toikka kuin tervehdyssanat lausunut Joutsenon lukion riemuylioppilas Pekka Kaivola sivusivat lyhyesti myös kuntaliitosta. Mutta kuten Kaivola lopuksi totesi: Ilo pintaan vaikka syvän märkänis.

Pääjuhlan musiikista vastasi George Cloudy kokoonpanolla Lauri Kuosa, Juuso Partanen ja Heikki Pöyhiä. Esitettyjen kappaleiden joukosta löytyi - totta kai - myös kokoonpanon oma instrumentaalikappale Tulentalloja. Ovathan he kaikki Joutsenosta lähtöisin.
Pääjuhla keräsi torille yleisöä noin 150 henkilöä.

Salotuvalla 44 kävijää

Virkin salotupaan tutustui tänä kesänä 44 vierailijaa. Tupaa pidettiin auki viikonloppuisin heinäkuun ajan.
Sitä ennen uusittiin tuvan huonokuntoiset ikkunapuitteet. Työn tarkastanut Etelä-Karjalan Museon amanuenssi Sinikka Myyrä näki myönteisenä, että työssä oli saatu säilytettyä paljon vanhaa ja työ tehtiin perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla. Uudet, suuremmat puupalikat tehtiin "lähituotantona" eli lähiympäristöstä peräisin olevasta puusta.
Työn suoritti Aitopuu Jari Pellinen Joutsenosta ja siihen saatiin avustusta Museovirastolta.

Kirjalahjoitus Parjalan ja Ravattilan kouluille

Lions Club Joutseno ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys ovat lahjoittaneet jokaiselle Parjalan ja Ravattilan koulun oppilaalle kotiseutuyhdistyksen julkaisun: Tulentallojain tarinoita I, Tulentallojain tarinoita II tai Pienet tulentallojat -kirjan. Molempien kyläkoulujen toiminta päättyy tänä keväänä.Yläkuvassa Parjalan koulun oppilaita. Kuvaaja Tuula Partanen. Alakuvassa rieskaemäntä Tuula Partanen, tulentalloja Tapio Jauho ja Ravattilan koulun henkilökunnan edustajat. Kuvaaja Pekka Lukkari.

Tuotteille uudet hinnat

Kotiseutuyhdistyksen johtokunta on tarkistanut myynnissä olevien yhdistyksen julkaisujen ja muiden tuotteiden hintoja. Tuotteita on myynnissä K-Supermarket Piranassa Kotiseutuyhdistyksen hyllyssä.

Museovirastolta avustusta salotuvan ikkunakorjaukseen

Virkin salotuvan huonokuntoiset ikkunapuitteet uusitaan tämän kevään aikana. Museovirasto on myöntänyt työhön 2200 euron avustuksen.
Salotupaa pidetään yleisölle avoinna heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15 välisenä aikana, mikäli koronarajoitukset eivät estä aukipitoa.
Kotiseutuyhdistyksen edustajat ovat paikalla esittelemässä tupaa ja pihapiiriä.

Tapio Jauho tulentallojaksi

Joutseno on saanut uuden tulentallojan. Joutseno-päivän pääjuhlassa järjestyksessä 16:nneksi tulentallojaksi leivottiin Tapio Jauho. Innokkaana urheilu- ja hevosmiehenä tunnettu Jauho ei kuitenkaan kaartanut torille hevospelillä ja vauhdikkaasti polkupyörällä.
Tapio Jauho on pitkän linjan kotiseutumies. 2000-luvun alkupuolella hän vaikutti kotiseutuyhdistyksen johtokunnassa kymmenen vuoden ajan.
Tulentallojan tehtävän jättänyt Matti Ahvonen evästi seuraajaansa osallistumaan virka-asussaan aktiivisesti eri tapahtumiin. - Mistään ei ole pois käännytetty, hän vakuutti. Tilaisuuksia Ahvoselle kertyi parisenkymmentä, kun kuluvana vuonna koronarajoitukset ovat vähentäneet niitä huomattavasti.