Juhannuksena joulukirkkoon

Juhannuksena joulukirkkoonAntti Solja s.1866 on kertonut Aulikki Ylöselle vuonna 1951 tarinan rikkaan Soljan joulusta 300 vuotta sitten. Rikas Solja oli Soljalan kylässä valmistautunut rehennellen joulun viettoon. Oli kehunut, että Solja kun ajaa joulukirkkoon, niin kaks mustaa oritta on reen edessä ja emäntä monet turkit päällä. Köyhät jäävät sen kirkkoreen jalkoihin. Kävikin niin, että Solja sairastui, eikä kyennytkään kirkkoon. Tästä ihmiset muistuttivat ja pilkkasivat, että Jumala rankaisee sellaisista syntisistä puheista. Ei Solja ottanut opikseen. Kun tuli juhannus, niin Solja valjasti mustat hevosensa reen eteen, pani turkit nurin päin päälleen, ison kulkusen vempeleeseen ja ison aisakellon aisaan ja ajoi kirkkoon. Ihmiset siunailivat tempausta, kun hevoset nahkat vaahdossa vetivät juosten hiekkatietä rekeä. Solja itse ruoska kädessä pieksi niitä turkki päällä ja hiki valuen. Ihmiset siunailivat ja huutelivat:
- Kyllä nyt Jumalaa pilkataan ihan hiki päässä rikkaan tavalla!
Tähän Solja:
- Enne Jumala hikkoo ennenko Solja köyhtyy.
Kirkosta paluu oli yhtä jumalatonta menoa.
Mutta kun Solja tuli Soljalaan, olivat talo ja talli tulessa. Kolme hevosta paloi talliin ja kartanolta muitakin rakennuksia.
Rikas Solja köyhtyi, liekkö Jumala edes hikoillut.
Toinen tarina kertoo, että koko Soljalan kylä olisi silloin palanut.

Pertti Vuori: Tuletallojii taval, ennevanhaa Joussenos,
Tulentallojain tarinoita XIV, 2006

Salotupa sai uuden katon
ja avaa ovensa heinäkuussa

Huonoon kuntoon päässyt Virkin salotuvan pärekatto on korvattu huopakatteella. Korjaustyöhön saatiin avustusta Museovirastolta.
Salotupa on avoinna yleisölle heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15 välisen ajan. Paikalla on kotiseutuyhdistyksen edustajia kertomassa rakennuksen historiasta ja esineistöstä.

Jouko Lehikoinen ja Antti Huuhtanen asentavat kattohuovan alle tulevaa havuvaneria.

Joutseno-päivä 8. elokuuta torilla

Joutseno-päivä pidetään tänä vuonna yksipäiväisenä 8. elokuuta. Torilla aamukymmenenltä alkavassa tilaisuudessa julkistetaan uusi tulentalloja. Puhujaksi tapahtumaan on lupautunut joutsenolaislähtöinen kenraalimajuri, puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Timo Kakkola.
Tulentallojan lisäksi kotiseutupäivässä paljastetaan, kuka on Paikallislehti Joutsenon lukijoiden äänestämä vuoden joutsenolainen. Tilaisuudessa esiintyy myös viime vuoden lukijaäänestyksen voittaja Veeti Tikkanen.
Kotiseutuyhdistys myy torilla Dimitrij Belinskij´n lasinegatiiveista koottua vuosikalenteria 2021.

Vuosikalenteri 2021
Dimitrij Belinskij´n lasinegatiiveista

Kotiseutuyhdistyksen Tulentallojain tarinoita -julkaisusarjassa ilmestyy tänä kesänä vuoden 2021 seinäkalenteri Dimitrij Belinskij - lasinegatiiveja. Seinäkalenteri vie kuvamatkalle isovanhempien aikaan. Oheisessa kuvassa seisoo Hackmanin sahan tukkimiehiä keksit olallaan.
Kalenterissa on yli 40 kuvaa: kuukausiaukeamat kuvineen ja kuvateksteineen sekä aukeama ukrainalaislähtöisen, sittemmin joutsenolaistuneen valokuvaaja Dimitrij Belinskij´n elämänvaiheista.
Kalenteri tulee myyntiin kesällä ja sitä on mahdollista ostaa kesän tapahtumissa. Ennakkotilauksen voi lähettää yhteydenotto sähköpostitse -lomakkeen kautta tai sähköpostitse osoitteeseen joutsenon.kotiseutuyhdistys@gmail.com. Kalenterin toimitus- tai noutotavasta sovitaan tilaajien kanssa erikseen sen valmistuttua.
Kalenterin hinta on 14 euroa. Postin välityksellä lähetettäviin kalentereiden hintaan lisätään pakkaus- ja postituskulut.

Korona kutistaa Joutseno-päiviä

Joutseno-päivät ei tänä vuonna toteudu monipäiväisenä tapahtumaketjuna. Kotiseutuyhdistyksen johtokunta seuraa hallituksen koronaviruksen vuoksi asettamia kokoontumisrajoituksia ja päättää myöhemmin, järjestetäänkö syyskesän tai syksyn aikana jokin pienempi tapahtuma. Joutseno-päivät oli määrä järjestää 5.-9. elokuuta, mutta koska tuolloin voimassa olevista rajoituksista ei ole tietoa, katsoi johtokunta parhaimmaksi luopua useiden eri tapahtumien järjestelyjen käynnistämisestä.
Pitäjän nimikkohenkilöistä valintavuorossa on tulentalloja. Nykyinen tulentalloja Matti Ahvonen jatkaa tehtävässään, kunnes uusi tulentalloja saadaan valittua.

Vuoden 2019 Joutseno-päivien pääjuhlaa vietettiin torilla kauniissa säässä. Tänä vuonna suuret tapahtumat jäävät väliin.

Museovirastolta avustusta salotuvan katon korjaukseen

Museovirasto on myöntänyt 7 200 euron suuruisen avustuksen Virkin salotuvan katon korjaukseen. Katon korjaustyöt on tarkoitus saada valmiiksi kevään ja kesän aikana. Salotupa avataan yleisölle heinäkuussa viikonloppuisin, mikäli hallituksen kokoontumisrajoitukset eivät sitä estä eikä tuvan kattoremontti ole kesken. Aukiolopäivät ja -ajat ilmoitetaan myöhemmin.

Korona rajoittaa toimintaa

Joutsenon Kotiseutuyhdistys ei toistaiseksi järjestä yleisötilaisuuksia. Kevätkokouksen ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin, kun maan hallituksen asettamat, koronavirustilanteen aiheuttamat rajoitukset päättyvät. Päätökset Joutseno-päivin järjestämisestä ja salotuvan avaamisesta yleisölle siirtyvät myös tuonnemmaksi.

Martikanpellon koulun kaavamuutos käynnistyi, pihapiirissä vanha olympiatammi

Olympiatammi. Kuva vuodelta 2009.

Lappeenrannan kaupunki on käynnistänyt Martikanpellon koulun alueen asemakaavan muutoksen. Nykyisessä kaavassa koko alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja yhtä tonttia. Kaavamuutoksen tavoitteena on edistää koulukiinteistön kehittämistä ja myyntiä ja päivittää alueen käyttötarkoitukset vastaamaan sen nykyistä käyttöä. Koulun tontilla sijaitsee yksityisiä asuinkiinteistöjä. Kaavamuutoksessa niille rajataan omat tontit. Koulun pihapiirissä on myös olympiatammi, jonka historiasta kerrotaan Joutsenon historiaa sivuilla. Tammi on saamassa kaavassa suojelumerkinnän.
Opetustyö arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa Martikanpellon koulussa päättyi sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2013.

Tototus on vanha joutsenolainen perinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäis-
aamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta

Kotiseutuyhdistys vastustaa yhden seurakunnan mallia

Joutsenon kotiseutuyhdistys on lähettänyt Lappeenrannan seurakuntayhtymän valtuustolle kannanoton, jolla se vastustaa yhden seurakunnan mallia ja pitää tärkeänä oman Joutsenon seurakunnan itsenäistä asemaa.
Kannanotossa korostetaan, että Joutsenon seurakunnassa on vuosisataiset perinteet ja toimintatavat, joita on kehitetty yhdessä asukkaiden, seurakunnan eri työntekijöiden ja työmuotojen kanssa yhdessä. Henkilökunnan tuttuus ja pysyvyys ovat luoneet luontevan ja läheisen suhteen seurakunnan toimintaan.
Yhden seurakunnan mallissa oman seurakunnan luottamushenkilöiden määrä vähenisi entisestään ja joutsenolaisten mielipide kuuluisi entistä heikommin päätöksenteossa.
Keskittämistoiminta ei palvele seurakuntalaisten etuja eikä tarpeita, vaan etäännyttää ja vähentää entisestään paikallista toimintaa, todetaan kannanotossa.
Seurakunnan eri toimintamuodoissa on erittäin tärkeää työntekijöiden ja seurakuntalaisten välitön yhteistyö, tuttuus ja oman alueen omaleimainen toimintamalli.
Erilaisessa keskittämistoiminnassa niin kuntien kuin seurakuntienkin toiminnassa ei ole saatu haluttuja hyötyjä ja säästöjä, joilla yhdistymisiä on perusteltu.
Jos palveluja keskitetään entisestään, täältä tulevat matkat yhdistettyjen palvelujen palvelupisteisiin kohtuuttoman pitkiksi. Erilaiseen toimintaan osallistuminen vaikeutuu välimatkojen kasvaessa ja vapaaehtoistoiminta hiipuu. Seurakunnan toiminnan etääntyminen ja omaleimaisuuden puuttuminen johtaa kirkosta eroamiseen entistä enemmän, koska työntekijät vaihtuvat jatkuvasti ja seurakuntalaisten ja työntekijöiden välille ei muodostu läheistä ja tuttua yhteisöllisyyttä.

Tsaijua ja vanikkaa
talvisodan päättymisen muistoksi

Kotiseutuyhdistys järjesti yhdessä Joutsenon Opiston kanssa talvisodan päättymisen muistelutilaisuuden. Opistolla oli paikalla kolmisenkymmentä henkeä.
Kotiseutuneuvos Pertti Vuori ja Jouko Nikamaa esittelivät vanhoja suksia, joukossa myös joutsenolaisen Matti Martikan sukset, ensimmäisen Tuntematon sotilas -elokuvan kuvauksissa käytettyä ahkiota ja suomalaisen sotilaan asua. Yhdessä väki muisteli menneitä ja nautti tsaijua ja vanikkaa eli teetä ja sota-ajan näkkileipää. Muonituslottana paikalla oli rieskaemäntä Tuula Partanen.
Toinen tilaisuus järjestettiin Pulpin koululla. Paikalla olivat kaikki oppilaat ja opettajat. Yleisö esitti innokkaasti täydentäviä kysymyksiä ja kommentteja. Vuosia jatkuneesta, koulujen kanssa järjestetystä muistohiihtoperinteestä luovuttiin, koska suuri osa Joutsenon koululaisia opiskelee tällä hetkellä Imatralla.

Talvisotaa kokoontui Joutsenon Opistolle muistelemaan kolmisenkymmentä henkeä. Kuvat Eeva Siljander

Sisällissodan vaiheet
Joutsenossa täydentyvät

Joutsenon Kotiseutuyhdistys on julkaissut sisällissotaa Joutsenossa käsittelevän teoksen Sotaa Joutsenossa 1918.
Kirja on täydennetty ja täsmennetty uusintapainos vuonna 1992 julkaistusta, kotiseutuneuvos Pertti Vuoren kirjoittamasta Kansalaissota Joutsenossa -teoksesta, joka on ollut pitkään loppuunmyyty. Uusi teos julkaistiin yhdistyksen kirjasarjassa Tulentallojain tarinoita numerolla 21.

Sotaa Joutsenossa 1918 -kirja sisältää uutta tietoa sisällissodan 1918 vaiheista Joutsenossa. Kirjan tekijöiden käytössä ovat olleet muun muassa kotiseutuyhdistyksen hallussa olevat 1960- ja 1970-luvuilla tehdyt perinnehaastattelut.
Ihmisläheisen näkökulman kirjaan tuo 12-vuotiaiden pikkupoikien Eino Penttilän ja Hugo Hulken tarinat. Pojat seurasivat toisistaan tietämättä vastakkaisilta puolilta tarkasti kevään tapahtumia ja kirjoittivat siitä aikuisina muistelmansa.
Edellisen painoksen jälkeisenä uutena lähteenä on muun muassa dosentti Marko Tikan opinnäytteet.
Sotaa Joutsenossa 1918 on 160-sivuinen julkaisu, jossa on kymmeniä, aiheeseen tutustumista helpottavia valokuvia.
Kirja on myynnissä K-Supermarket Piranassa (Keskuskatu 4, Joutseno) ja Imatran Info-kirjakaupassa (Vuoksenniskantie 72, Imatra), hinta 25 euroa.
Sähköisen kirjatilauksen voi tehdä kotiseutuyhdistyksen nettisivujen yhteydenottolomakkeella. Postitse toimitettavien kirjojen hintaan lisätään pakkaus- ja postituskuluja 11 euroa.

Kotiseutuyhdistykselle Vuoden asukastoimija -tunnustus

Joutsenon Kotiseutuyhdistys on saanut Lappeenrannan kaupungin Vuoden asukastoimija -tunnustuksen. Kaupungin asukas- ja alueneuvosto valitsee vuosittain Asukkaiden Lappeenranta -toimintaa edistäneen tahon asukastoimijaksi. Tunnustus jaettiin tänä vuonna kymmenennen kerran.
Valinnan perusteluissa todetaan kotiseutuyhdistyksen toteuttaneen paljon yhteistöllistä toimintaa Joutsenossa ja ylläpitäneen joutsenolaista perinnetietoutta ja järjestäneen tapahtumia, jotka ovat tärkeitä joutsenolaiselle identiteetille.
Edellisen kerran tunnustus tuli Joutsenoon vuonna 2012. Tuolloin sen sai Kontufolk ry.

Satu Putkisalo jatkaa puheenjohtajana

Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen syyskokous valitsi Satu Putkisalon jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2020. Johtokuntaan uutena valittiin Matti Hätönen. Hänen lisäkseen johtokuntaan kuuluvat Paula Kärki, Päivi Lavikainen, Pekka Lukkari, Laura Luostarinen, Jouko Nikamaa, Ilkka Pöyhiä ja Mirja Rantala.
Vuoden 2020 jäsenmaksuksi syyskokous vahvisti 15 euroa. Kannattajajäsenen jäsenmaksu on 100 euroa vuodessa.
Talvisodan päättymisen vuosipäivänä 13.3.2020 yhdistys järjestää aiheeseen liittyvän tapahtuman. Joutseno-päivät pidetään 5.-8.8.2020. Pääjuhlassa 8.8. julkistetaan uusi tulentalloja.
Salotuvan katto korjataan, mikäli hankkeen rahoitus järjestyy. Salotupaa pidetään auki heinäkuussa viikonloppuisin.


Kotiseutuyhdistykselle tunnustusta maakuntayhdistykseltä

Etelä-Karjalan maakuntayhdistys muisti syyskokouksessaan Joutsenon Kotiseutuyhdistystä kunniakirjalla. Perusteluina huomionosoitukselle ovat ansiokas työ kotiseudun historian keräämisessä ja tallentamisessa sekä paikallisidentiteetin säilyttämisessä ja vahvistamisessa. Kunniakirjan luovuttivat maakuntayhdistyksen sihteeri Leena Salonen ja puheenjohtaja Antti Lankinen ja sen ottivat vastaan tulentalloja Matti Ahvonen, kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Satu Putkisalo ja johtokunnan jäsen Paula Kärki.

Martikan kirkkovene jää Pitäjäntuvalle

Joutsenon Kotiseutuyhdistys on luopunut hankkeesta siirtää Matti Martikan valmistama kirkkovene Pitäjäntuvan pihapiiristä Joutsenon Opistolle. Ratkaisua perustellaan siirrosta aiheutuvilla kustannuksilla sekä epävarmuudella veneen kunnosta. Vene on seisonut nykyisellä paikallaan pitkään, joskin katoksen suojissa, joten varmuudella ei voida taata, että se kestäisi noston ja kuljetuksen. Lisäkustannuksia aiheutuisi veneen perustan rakentamisesta ja suojaamisesta opiston pihapiirissä, sillä nykyinen katos jää paikalleen kiinteistön omistajalle.
Kirkkovene valmistui vuonna 1972 ja sen tekeminen kesti yli viisi vuotta. Viimeksi venettä on käytetty Joutsenon kirkon 75-vuotisjuhlilla vuonna 1996.

Joutseno-päivien pääjuhla kiinnosti yleisöä

Kauniissa, aurinkoisessa elokuun säässä vietetty Joutseno-päivien pääjuhla sai väen liikkeelle. Juhlan ohjelmaa seurasi arviolta noin 400 henkilöä.
Salotuvan läävän kengitystä rahallisesti avustanut Inkeri Lehmusjärvi huomioitiin kotiseutuyhdistyksen standaarilla. Salotuvan ympäristö on EU:ssa työskentelevälle Lehmusjärvelle lapsuudesta tuttu.
Standaari ojennettiin myös tehtävänsä jättäneelle rieskaemännälle Terttu Ahoselle.
Lions Club Joutseno puolestaan muisti Kalevi Ikosta, joka innosti joutsenolaisia hakemaan pitäjä-nimitystä.
Pääjuhlan musiikkiannista vastasi vuoden joutsenolaisen Veeti Tikkasen lisäksi Joutsenon Naislaulajat. Nuorisoseura Harmonikan kansantanssiryhmät toivat juhlaan tanssiliikunnan iloa.

Vuoden joutsenolainen on Veeti Tikkanen

Paikallislehti Joutsenon lukijat valitsivat yleisöäänestyksellä vuoden joutsenolaiseksi 15-vuotiaan, Sibelius-lukiossa opinnot aloittaneen Veeti Tikkasen Korvenkylästä.
Valinnasta iloisesti yllättynyt Veeti Tikkanen esitti juhlassa serkkunsa Jenni Kopin kanssa tekemänsä ilmastonmuutosaiheisen laulun Vain päivä aikaa.
Vuoden joutsenolainen -äänestys on järjestetty ja valinta julkistettu Joutseno-päivien pääjuhlassa vuodesta 2006 lähtien. Veeti on järjestyksessä 14. vuoden joutsenolainen.

Tuula Partasesta uusi rieskaemäntä

Joutsenon rieskaemännän titteliä kantaa seuraavat kaksi vuotta Tuula Partanen. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattorin virasta eläkkeelle jäänyt Partanen on monen toimen nainen. Hän toimii muun muassa Eläkeliiton Joutsenon yhdistyksen puheenjohtajana.
Pitkän uran kunnallispolitiikassa tehnyt Tuula Partanen on innokas rieskan ja joutsenolaisuuden puolestapuhuja. Rieskaa hän kertoo paistavansa säännöllisesti ja siirtävänsä taitoa myös seuraaville sukupolville.
Moottoripyöräilyäkin harrastava rieskaemäntä saapui torille moottoripyörän sivuvaunun kyydissä.

Uusi rieskaemäntä saapuu yleisön eteen. Tässä vaiheessa tarkkasilmäisimmät jo huomasivat, että Tuulahan se sieltä tulee.

Joutseno on nyt virallisesti pitäjä

Lappeenrannan kaupunginhallitukselle myöntämä pitäjä-nimitys otettiin virallisesti käyttöön Joutseno-päivien pääjuhlan aamuna. Väkeä kirkon pihalle oli kertynyt reilut 70, kun rieskaemäntä Terttu Ahonen ja tulentalloja Matti Ahvonen paljastivat Vesikkolasta haetun kiven ja sen kylkeen kiinnitetyn Joutsenon vaakunalaatan.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola totesi päätöksen olleen kaupunginhallitukselle yksi helpommista. Ei mennyt kahta viikkoakaan siitä, kun Joutsenon Kotiseutuyhdistys, Lions Club Joutseno, Joutsenon Rotaryklubi ja Joutsenolaiset martat jättivät hakemuksen, kun päätös oli jo nuijittu.
Joutseno on sitä, mitä me joutsenolaiset olemme, tiivisti Kakkola paljastustilaisuudessa. Kotiseutuneuvos Pertti Vuori puolestaan kertoi, mitä Joutseno ja joutsenolaiset olivat ennen.
"Pukeutuminen on vaatimatonta, mutta naisilla se on erityisen epämiellyttävää ja epämukavaa. Luulisi näkevänsä noita-akan, kun joutsenolainen nainen näyttäytyy soikeissa tuohi- tai nahkakengissä, jotka ovat niin suuret, että ½ kappaa (2½ litraa!) viljaa mahtuisi niihin ja joissa on korkeat, raudoitetut korot, jotka kopinallaan ilmoittavat vieraan tulosta ja ikuistavat lattiaan muiston hänen käynnistään", kertasi Vuori pastori Gustaf Brunoun vuonna 1816 Suomen Talousseuralle kirjoittamaa joutsenolaisia ylistävää kuvausta, jossa hän kuitenkin oli närkästynyt joistakin seikoista.

Rieskaemäntä Terttu Ahonen ja tulentalloja Matti Ahvonen paljastivat pitäjäkiven. Airueina Ulla Viskari-Lippojoki ja Riitta Järvinen.