Joutsenon kirkko satavuotias

Joutsenon kirkko täyttää tänä vuonna sata vuotta. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck, jonka käsialaa ovat myös monet muut maamme kirkot. Aloite tulipalossa tuhoutuneen kirkon suunnittelusta tuli aikanaan Stenbäckiltä itseltään. Uuden kirkon rakennusmateriaaliksi valittiin betoni. Kaksi aiempaa kirkkoa olivat puurakenteisia.

Kirkkoa on vuosien mittaan remontoitu useaan otteeseen. Vuoden 1965 remontissa kirkkoon rakennettiin lisäosa, johon tuli sakasti. Uusi katto tehtiin kuparista. Sisätilojen suurimmat muutokset olivat uudet, Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet ja urkujen siirto oikealta lehteriltä kirkon takaosaan paremman akustiikan saavuttamiseksi. Samalla vanhat urut uusittiin. Nykyiset urut otettiin käyttöön loppuvuonna 2017.Toinen suuri remontti tehtiin vuonna 1996. Penkit, lattia ja äänentoisto uusittiin.

Kirkon nykyinen, mosaiikkinen alttaritaulu on taiteilija Bruno Tuukkasen suunnitelema. Sen edeltäjä, Felix Frangin maalaama alttaritaulu on nykyisin Pulpin kappelissa. Kirkon seinällä on myös Leena Stenbergin 1980-luvulla suunnittelema ja toteuttama kirkkotekstiilisarja Elämän vuodenajat.

Joutseno-päivien perinnejumalanpalvelus on samalla kirkon 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus. Saarnaajaksi on pyydetty piispa Seppo Häkkistä, uutisoi Paikallislehti Joutseno.

Muistohiihdolla on pitkät perinteet

Joutsenossa on vuosien ajan muisteltu talvisodan rauhaa hiihtämällä. Kotiseutumies, talvisodan veteraani Matti Martikka otti jo 1950-luvun lopulla tavakseen kutsua vuosittain 13. maaliskuuta aseveljiä kotipihalleen. Ohjelmassa oli yhteisiä muisteluja, makkaranpaistoa ja ennen kaikkea pieni hiihtolenkki Martikan talvisodan aikaisilla suksilla.
Sittemmin Martikka luovutti sukset Joutsenon Kotiseutuyhdistykselle ja kotiseutumuseolle toivoen perinteen jatkuvan.
Vuonna 1988 otettiin Keskuskoulun oppilaat mukaan hiihtotapahtumaan.
Useiden vuosien ajan nähtäväksi tuotiin museolta myös talvisodan aikainen ahkio - sama ahkio, jota Tuntematon sotilas -elokuvassa "vedettiin pitkin mettiä". Paikalla oli myös talvisodan aikaiseen sotilaan asuun pukeutunut henkilö sinivalkoisessa kokardissaan ja sotilasvyössään pystykorvakivääri olallaan.
Viime vuonna talvisodan päättymistä muisteltiin Joutsenon Opistolla ja Pulpin koululla, koska suuri osa joutsenolaisoppilaista käy uuden koulun rakentamisen ajan koulua Imatralla.
Tänä vuonna suunnitelmissa on vapaaehtoinen hiihtotapahtuma Myllymäen laskettelukeskukseen, mikäli latutilanne sallii.

Joutseno-päivät 18.-22. elokuuta

Vuoden 2021 Joutseno-päivät järjestetään 18.-22. elokuuta. Johtokunta suhtautuu varovaisen toiveikkaasti siihen, että mahdollisista kokoontumisrajoituksista huolimatta päivät saadaan vietyä läpi alustavan suunnitelman mukaisesti.
Päivät avataan keskiviikkona 18. elokuuta. Avajaisten pitopaikka on vielä varmistamatta. Torstaina 19. elokuuta ovat vuorossa lavatanssit Jänhiälän lavalla. Tanssien järjestelyistä vastaa Eläkeliiton Joutsenon yhdistys. Perjantai-illaksi 20. elokuuta on kaavailtu peli-iltaa yhdessä Karjala Kuulan kanssa.
Pääjuhlassa torilla 21. elokuuta julkistetaan Joutsenon seuraava rieskaemäntä. Kotiseututapahtuma päättyy sunnuntaina 22. elokuuta perinnejumalanpalvelukseen, joka on samalla Joutsenon kirkon 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus.

Talvisodan päättymistä
muistellaan hiihtäen

Joutsenon Kotiseutuyhdistys haastaa joutsenolaiset hiihtämään talvisodan päättymisen muistoksi lauantaina 13.3.2021. Osallistujat voivat hiihtää itse valitsemaansa reittiä Myllymäen laskettelukeskukseen ja merkitä tiedon osallistumisestaan paikalle varattuun vihkoon. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Sotaa Joutsenossa 1918 -kirja. Yleisötapahtumaa ei tänä vuonna järjestetä.
Kotiseutuyhdistyksen johtokunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan varapuheenjohtajaksi Pekka Lukkarin ja sihteeriksi Mirja Rantalan. Puheenjohtajana jatkaa Satu Putkisalo.

Suksia Joutsenosta

Kesolassa toimintansa aloittanut ja sittemmin Pätilän kylään siirtynyt Joutsenon Suksi valmisti puusuksia 1950- ja 60-luvuilla. Yrityksen omistivat veljekset Onni ja Pentti Pulkkinen sekä Esko Kiukas.

Parhaimpina vuosina tehtiin jopa 2000 paria suksia kuvassa olevassa verstaassa Pätilässä. Puusuksien markkinat romahtivat 1960-luvun alussa, kun markkinoille alkoi tulla ensin puusälesuksia ja sittemmin lasikuitusuksia.

Lähes puolenvuosisataa ehti verstas toimia varastona, kunnes se purettiin ja siirrettiin Luumäen Taavettiin uusiokäyttöön: alunalkujaan riihenä, sittemmin verstaana toiminut rakennus jatkaa tarinaansa nukkumakamarina.
Pertti Vuori

Satu Putkisalo jatkaa puheenjohtajana

Satu Putkisalo jatkaa Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen johdossa. Yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa valittiin erovuoroiset johtokunnan jäsenet Pekka Lukkari, Päivi Lahtinen, Jouko Nikamaa ja Matti Hätönen uudelleen.
Salotuvan remontointi jatkuu ensi vuonna ikkunoiden korjaamisella, mikäli hankkeelle saadaan Museoviraston rahoitusta. Salotupaa pidetään edelliskesien tapaan avoinna heinäkuussa viikonloppuisin. Tuvan toimintaa pyritään monipuolistamaan.
Joutseno-päivillä elokuussa julkistetaan uusi rieskaemäntä. Kotiseutuyhdistys lähtee aktiivisesti etsimään uusia toimintamuotoja. Kokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa nostetaan esille muun muassa mahdolliset hautausmaakierrokset yhdessä seurakunnan kanssa sekä loppuunmyytyjen julkaisujen digitointi ja julkaiseminen verkossa.

Joutseno-päivien tapahtumat
saivat väen liikkeelle

Koronarajoitusten vuoksi aiempaa matalammalla profiililla läpiviedyt Joutseno-päivät 2020 saivat hyvin väkeä liikkeelle. Vanhoihin työtapoihin tutustui Vesikkolassa noin sata henkilöä ja Jänhiälän tansseihin myytiin parisensataa lippua.
Toritapahtumassa oli väkeä noin 160. Helteinen sää kenties verotti yleisömäärää tai sai ainakin ihmiset vetäytymään torin laidoille puiden varjoon.
Juhlapuhuja, sotakamreeri, kapteeni evp. Kalevi Sirén muisteli puheessaan lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Konnunsuon vankilaympäristössä. Puheensa sotahistoriaa käsittelevässä osuudessa hän kävi läpi Suomen ja Venäjän välisestä sodankäynnistä.
Joutseno-lehden lukijoiden Vuoden joutsenolaiseksi äänestämä Hanni Lindeman lausui runoja uusimmasta kolmannesta runokirjastaan ja paljasti, että neljäs kirja on jo suunnitteilla.
Tapahtuman musiikkiannista vastasi korvenkyläläinen Sibelius-lukiossa opiskeleva Veeti Tikkanen.
Juhlatapahtumia oli seuraamassa myös Paikallislehti Joutseno, jonka juttu löytyy tästä.


Tapio Jauho tulentallojaksi

Joutseno on saanut uuden tulentallojan. Joutseno-päivän pääjuhlassa järjestyksessä 16:nneksi tulentallojaksi leivottiin Tapio Jauho. Innokkaana urheilu- ja hevosmiehenä tunnettu Jauho ei kuitenkaan kaartanut torille hevospelillä ja vauhdikkaasti polkupyörällä.
Tapio Jauho on pitkän linjan kotiseutumies. 2000-luvun alkupuolella hän vaikutti kotiseutuyhdistyksen johtokunnassa kymmenen vuoden ajan.
Tulentallojan tehtävän jättänyt Matti Ahvonen evästi seuraajaansa osallistumaan virka-asussaan aktiivisesti eri tapahtumiin. - Mistään ei ole pois käännytetty, hän vakuutti. Tilaisuuksia Ahvoselle kertyi parisenkymmentä, kun kuluvana vuonna koronarajoitukset ovat vähentäneet niitä huomattavasti.

Joutseno-päivät alkuun

Vuoden 2020 Joutseno-päivien avajaistapahtuma Wanhan ajan työnäytös kiinnosti kaikenikäistä väkeä. Nuoremmille tapahtumaan osallistuneille tervan tiputus tai tiilien teko oli uutta ja outoa. Iäkkäämmät ihmiset pysähtyivät seuraamaan näytöksiä ja tutkimaan esille asetettuja vanhoja esineitä, joihin monelle liittyi paljon muistoja. Kiinnostusta herättivät myös tapahtuman ideoineen Jouko Nikamaan suunnittelema pyörivä sauna. Ahtiaisen perunatila esitteli perunalajikkeitaan ja Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry oli tuonut paikalle komeita menopelejä. Tapahtumapaikalla pääsi myös kokeilemaan, onnistuuko kirveen teroitus vanhalla pyöritettävällä tahkolla sekä seuraamaan, miten kenttäahjolla onnistuu ovenkahvan taonta tai kuinka matonkuteita leikataan.
Tapahtuman kruunasi loistava sää.

Salotuvalla 50 kävijää

Virkin salotuvan vieraskirjaan kertyi tänä kesänä 50 nimeä. Tupa pidettiin yleisölle avoinna neljänä heinäkuun viikonloppuna.
Aukioloa jatketaan kesällä 2021.

Salotupa sai uuden katon
ja avaa ovensa heinäkuussa

Huonoon kuntoon päässyt Virkin salotuvan pärekatto on korvattu huopakatteella. Korjaustyöhön saatiin avustusta Museovirastolta.
Salotupa on avoinna yleisölle heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15 välisen ajan. Paikalla on kotiseutuyhdistyksen edustajia kertomassa rakennuksen historiasta ja esineistöstä.

Kotiseutuyhdistys vastustaa yhden seurakunnan mallia

Joutsenon kotiseutuyhdistys on lähettänyt Lappeenrannan seurakuntayhtymän valtuustolle kannanoton, jolla se vastustaa yhden seurakunnan mallia ja pitää tärkeänä oman Joutsenon seurakunnan itsenäistä asemaa.
Kannanotossa korostetaan, että Joutsenon seurakunnassa on vuosisataiset perinteet ja toimintatavat, joita on kehitetty yhdessä asukkaiden, seurakunnan eri työntekijöiden ja työmuotojen kanssa yhdessä. Henkilökunnan tuttuus ja pysyvyys ovat luoneet luontevan ja läheisen suhteen seurakunnan toimintaan.
Yhden seurakunnan mallissa oman seurakunnan luottamushenkilöiden määrä vähenisi entisestään ja joutsenolaisten mielipide kuuluisi entistä heikommin päätöksenteossa.
Keskittämistoiminta ei palvele seurakuntalaisten etuja eikä tarpeita, vaan etäännyttää ja vähentää entisestään paikallista toimintaa, todetaan kannanotossa.
Seurakunnan eri toimintamuodoissa on erittäin tärkeää työntekijöiden ja seurakuntalaisten välitön yhteistyö, tuttuus ja oman alueen omaleimainen toimintamalli.
Erilaisessa keskittämistoiminnassa niin kuntien kuin seurakuntienkin toiminnassa ei ole saatu haluttuja hyötyjä ja säästöjä, joilla yhdistymisiä on perusteltu.
Jos palveluja keskitetään entisestään, täältä tulevat matkat yhdistettyjen palvelujen palvelupisteisiin kohtuuttoman pitkiksi. Erilaiseen toimintaan osallistuminen vaikeutuu välimatkojen kasvaessa ja vapaaehtoistoiminta hiipuu. Seurakunnan toiminnan etääntyminen ja omaleimaisuuden puuttuminen johtaa kirkosta eroamiseen entistä enemmän, koska työntekijät vaihtuvat jatkuvasti ja seurakuntalaisten ja työntekijöiden välille ei muodostu läheistä ja tuttua yhteisöllisyyttä.

Tsaijua ja vanikkaa
talvisodan päättymisen muistoksi

Kotiseutuyhdistys järjesti yhdessä Joutsenon Opiston kanssa talvisodan päättymisen muistelutilaisuuden. Opistolla oli paikalla kolmisenkymmentä henkeä.
Kotiseutuneuvos Pertti Vuori ja Jouko Nikamaa esittelivät vanhoja suksia, joukossa myös joutsenolaisen Matti Martikan sukset, ensimmäisen Tuntematon sotilas -elokuvan kuvauksissa käytettyä ahkiota ja suomalaisen sotilaan asua. Yhdessä väki muisteli menneitä ja nautti tsaijua ja vanikkaa eli teetä ja sota-ajan näkkileipää. Muonituslottana paikalla oli rieskaemäntä Tuula Partanen.
Toinen tilaisuus järjestettiin Pulpin koululla. Paikalla olivat kaikki oppilaat ja opettajat. Yleisö esitti innokkaasti täydentäviä kysymyksiä ja kommentteja. Vuosia jatkuneesta, koulujen kanssa järjestetystä muistohiihtoperinteestä luovuttiin, koska suuri osa Joutsenon koululaisia opiskelee tällä hetkellä Imatralla.

Tototus on vanha joutsenolainen perinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäis-
aamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta