Joutseno-päivät alkuun Hinkanrannasta,
pääjuhlan puhujaksi Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka

Vuoden 2021 Joutseno-päivien avajaiset pidetään 18. elokuuta kello 17 vuosien tauon jälkeen Hinkanrannassa. Tapahtumaketjun avaavat rieskaemäntä Tuula Partanen ja tulentalloja Tapio Jauho. Haastemölkkyottelun lisäksi ohjelmassa on kesäistä musiikkia ja leppoisaa yhdessäoloa.
Torstai-illan 19.8. lavatanssit tahdittaa Hummerit. Tanssit pyörähdellään Jänhiälän lavalla kello 18 alkaen.
Perjantaina 20.8. pelataan ulkopelejä Martikanpellon alakentällä kello 17 alkaen. Yleisöllä on mahdollisuus seurata ja pelata kyykkää, petankkia, hevosenkengän heittoa ja perinteistä tikanheittoa, jota esittelee lajin SM-mitalisti Timo Karhu Taipalsaarelta. Paikalla on Karjala Kuulan puffetti.
Pääjuhlan 21.8. juhlapuhujaksi on lupautunut Joutsenon yhteiskoulun ja lukion senioriyhdistyksen vuoden senioriksi valitsema Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka. Kenellä on rieskaemännän titteli seuraavat kaksi vuotta, sekin paljastuu pääjuhlassa.
Joutseno-päivät päättyvät sunnuntaina 22.8. perinnejumalapalvelukseen, joka on Joutsenon kirkon 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus. Vanhan joutsenolaisen perinteen mukaan kirkkoon vaelletaan huntukiveltä, kokoontuminen kivelle aamuyhdeksältä. Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaisten järjestämä vaellus on kansallispukukavalkadi. Osa kävelijöistä on pukeutunut lahjoituksena saatuihin pukuihin. Tavoitteena on saada mukaan myös nuoria kävelijöitä, koska osa lahjoituspuvuista on lasten kansallispukuja.
Ennen jumalanpalvelusta kirkonmäellä vaihdetaan rieskoja. Vaeltajien joukkoon voi liittyä myös matkan varrelta.

Muistomerkit tutuiksi kotiseutukierroksella

Joutseno-päivien pääjuhlan jälkeen käynnistyy kotiseutuyhdistyksen järjestämä Palasia kotiseutumme historiasta -muistomerkkikiertoajelu. Ensimmäinen retki suuntautuu keskustaajamaan ja lähiympäristöön. Reitin varrelta löytyvät muun muassa Sana Mobilitas -patsas, lentäjien patsas Tyrmisessä ja huntukivi Rantatien tuntumassa. Kaikkiaan tutustumiskohteita on kymmenen.
Bussilla tehtävän retken kohteissa jalkaudutaan ja vetäjänä toimiva Matti Hätönen kertoo niiden historiallisesta taustasta.
- Tavoitteena on, että etenkin uudet joutsenolaiset ja nuoret kiinnostuisivat näin lähialueensa historiasta, toivoo Hätönen.
Lähtö retkelle 21.8. noin kello 11.30 torin läheisyydestä. Kiertoajelu on osallistujille maksuton. Mukaan mahtuu enintään viisikymmentä osallistujaa. Ilmoittautumiset 6.8.2021 mennessä Matti Hätöselle puhelin 040 541 1846 tai sähköposti matti.t.hatonen@gmail.com

Tervetuloa salotuvalle!

Virkin salotupa on avoinna yleisölle 3.7.-1.8. välisenä aikana lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15. Paikalla kotiseutuyhdistyksen edustajia kertomassa tuvasta ja sen historiasta. Salotupa löytyy osoitteesta Salotuvantie ja sinne on opastus Aholantieltä. Tervetuloa!

Juhannuksena joulukirkkoon


Antti Solja s.1866 on kertonut Aulikki Ylöselle vuonna 1951 tarinan rikkaan Soljan joulusta 300 vuotta sitten. Rikas Solja oli Soljalan kylässä valmistautunut rehennellen joulun viettoon. Oli kehunut, että Solja kun ajaa joulukirkkoon, niin kaks mustaa oritta on reen edessä ja emäntä monet turkit päällä. Köyhät jäävät sen kirkkoreen jalkoihin. Kävikin niin, että Solja sairastui, eikä kyennytkään kirkkoon. Tästä ihmiset muistuttivat ja pilkkasivat, että Jumala rankaisee sellaisista syntisistä puheista. Ei Solja ottanut opikseen. Kun tuli juhannus, niin Solja valjasti mustat hevosensa reen eteen, pani turkit nurin päin päälleen, ison kulkusen vempeleeseen ja ison aisakellon aisaan ja ajoi kirkkoon. Ihmiset siunailivat tempausta, kun hevoset nahkat vaahdossa vetivät juosten hiekkatietä rekeä. Solja itse ruoska kädessä pieksi niitä turkki päällä ja hiki valuen. Ihmiset siunailivat ja huutelivat:
- Kyllä nyt Jumalaa pilkataan ihan hiki päässä rikkaan tavalla!
Tähän Solja:
- Enne Jumala hikkoo ennenko Solja köyhtyy.
Kirkosta paluu oli yhtä jumalatonta menoa.
Mutta kun Solja tuli Soljalaan, olivat talo ja talli tulessa. Kolme hevosta paloi talliin ja kartanolta muitakin rakennuksia.
Rikas Solja köyhtyi, liekkö Jumala edes hikoillut.
Toinen tarina kertoo, että koko Soljalan kylä olisi silloin palanut.

Pertti Vuori: Tuletallojii taval, ennevanhaa Joussenos,

Tulentallojain tarinoita XIV, 2006

Kirjalahjoitus Parjalan ja Ravattilan kouluille

Lions Club Joutseno ja Joutsenon Kotiseutuyhdistys ovat lahjoittaneet jokaiselle Parjalan ja Ravattilan koulun oppilaalle kotiseutuyhdistyksen julkaisun: Tulentallojain tarinoita I, Tulentallojain tarinoita II tai Pienet tulentallojat -kirjan. Molempien kyläkoulujen toiminta päättyy tänä keväänä.Yläkuvassa Parjalan koulun oppilaita. Kuvaaja Tuula Partanen. Alakuvassa rieskaemäntä Tuula Partanen, tulentalloja Tapio Jauho ja Ravattilan koulun henkilökunnan edustajat. Kuvaaja Pekka Lukkari.

Tuotteille uudet hinnat

Kotiseutuyhdistyksen johtokunta on tarkistanut myynnissä olevien yhdistyksen julkaisujen ja muiden tuotteiden hintoja. Tuotteita on myynnissä K-Supermarket Piranassa Kotiseutuyhdistyksen hyllyssä.

Museovirastolta avustusta salotuvan ikkunakorjaukseen

Virkin salotuvan huonokuntoiset ikkunapuitteet uusitaan tämän kevään aikana. Museovirasto on myöntänyt työhön 2200 euron avustuksen.
Salotupaa pidetään yleisölle avoinna heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15 välisenä aikana, mikäli koronarajoitukset eivät estä aukipitoa.
Kotiseutuyhdistyksen edustajat ovat paikalla esittelemässä tupaa ja pihapiiriä.

Tototus on vanha joutsenolainen pääsiäisperinne

Ennen vanhaan Joutsenossa tototettiin varhain pääsiäisaamuna, kertoo kotiseutuneuvos Pertti Vuori. Mäenkukkuloille mentiin toton eli tuohitorven kanssa katsomaan auringonnousua kun tiedettiin, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii. Kun aurinko nousi, puhallettiin tottoon posket pullolla, jolloin aurinko todella näytti tanssivan. Sen jälkeen mentiin taloihin totottamaan väkeä hereille. Usein totottajat saivat äkkilähdön, kun talonväki oli varautunut esimerkiksi vesiämäreiden kanssa ottamaan totottajat vastaan. Vesi kaadettiin totottajan niskaan. Vanhat ihmiset kertoivat, että totottaminen tapahtui "Jeesuksen Ristuksen ylösnousemisen kunniaksi". Myös aurinko tanssi sen vuoksi riemuissaan. Uskottiin myös, että totottaminen pelotti pedot kesällä karjaa ahdistelemasta

Arvonnan voitti Marjo Suppola

Joutsenon Kotiseutuyhdistys kiittää kaikkia talvisodan päättymisen muistohiihtoon osallistuneita. Arvonnassa Sotaa Joutsenossa 1918 -kirjan voitti Marjo Suppola. Onnittelut voittajalle!

Talvisodan päättymistä muistellaan hiihtäen

Joutsenon Kotiseutuyhdistys haastaa joutsenolaiset hiihtämään talvisodan päättymisen muistoksi lauantaina 13.3.2021. Osallistujat voivat hiihtää itse valitsemaansa reittiä Myllymäen laskettelukeskukseen ja merkitä tiedon osallistumisestaan paikalle varattuun vihkoon. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Sotaa Joutsenossa 1918 -kirja. Yleisötapahtumaa ei tänä vuonna järjestetä.

Muistohiihdolla on pitkät perinteet

Joutsenossa on vuosien ajan muisteltu talvisodan rauhaa hiihtämällä. Kotiseutumies, talvisodan veteraani Matti Martikka otti jo 1950-luvun lopulla tavakseen kutsua vuosittain 13. maaliskuuta aseveljiä kotipihalleen. Ohjelmassa oli yhteisiä muisteluja, makkaranpaistoa ja ennen kaikkea pieni hiihtolenkki Martikan talvisodan aikaisilla suksilla.
Sittemmin Martikka luovutti sukset Joutsenon Kotiseutuyhdistykselle ja kotiseutumuseolle toivoen perinteen jatkuvan.
Vuonna 1988 otettiin Keskuskoulun oppilaat mukaan hiihtotapahtumaan.
Useiden vuosien ajan nähtäväksi tuotiin museolta myös talvisodan aikainen ahkio - sama ahkio, jota Tuntematon sotilas -elokuvassa "vedettiin pitkin mettiä". Paikalla oli myös talvisodan aikaiseen sotilaan asuun pukeutunut henkilö sinivalkoisessa kokardissaan ja sotilasvyössään pystykorvakivääri olallaan.
Viime vuonna talvisodan päättymistä muisteltiin Joutsenon Opistolla ja Pulpin koululla, koska suuri osa joutsenolaisoppilaista käy uuden koulun rakentamisen ajan koulua Imatralla.
Tänä vuonna suunnitelmissa on vapaaehtoinen hiihtotapahtuma Myllymäen laskettelukeskukseen, mikäli latutilanne sallii.

Joutsenon kirkko satavuotias

Joutsenon kirkko täyttää tänä vuonna sata vuotta. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck, jonka käsialaa ovat myös monet muut maamme kirkot. Aloite tulipalossa tuhoutuneen kirkon suunnittelusta tuli aikanaan Stenbäckiltä itseltään. Uuden kirkon rakennusmateriaaliksi valittiin betoni. Kaksi aiempaa kirkkoa olivat puurakenteisia.

Kirkkoa on vuosien mittaan remontoitu useaan otteeseen. Vuoden 1965 remontissa kirkkoon rakennettiin lisäosa, johon tuli sakasti. Uusi katto tehtiin kuparista. Sisätilojen suurimmat muutokset olivat uudet, Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet ja urkujen siirto oikealta lehteriltä kirkon takaosaan paremman akustiikan saavuttamiseksi. Samalla vanhat urut uusittiin. Nykyiset urut otettiin käyttöön loppuvuonna 2017.Toinen suuri remontti tehtiin vuonna 1996. Penkit, lattia ja äänentoisto uusittiin.

Kirkon nykyinen, mosaiikkinen alttaritaulu on taiteilija Bruno Tuukkasen suunnitelema. Sen edeltäjä, Felix Frangin maalaama alttaritaulu on nykyisin Pulpin kappelissa. Kirkon seinällä on myös Leena Stenbergin 1980-luvulla suunnittelema ja toteuttama kirkkotekstiilisarja Elämän vuodenajat.

Joutseno-päivien perinnejumalanpalvelus on samalla kirkon 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus. Saarnaajaksi on pyydetty piispa Seppo Häkkistä, uutisoi Paikallislehti Joutseno.

Joutseno-päivät 18.-22. elokuuta

Vuoden 2021 Joutseno-päivät järjestetään 18.-22. elokuuta. Johtokunta suhtautuu varovaisen toiveikkaasti siihen, että mahdollisista kokoontumisrajoituksista huolimatta päivät saadaan vietyä läpi alustavan suunnitelman mukaisesti.
Päivät avataan keskiviikkona 18. elokuuta. Avajaisten pitopaikka on vielä varmistamatta. Torstaina 19. elokuuta ovat vuorossa lavatanssit Jänhiälän lavalla. Tanssien järjestelyistä vastaa Eläkeliiton Joutsenon yhdistys. Perjantai-illaksi 20. elokuuta on kaavailtu peli-iltaa yhdessä Karjala Kuulan kanssa.
Pääjuhlassa torilla 21. elokuuta julkistetaan Joutsenon seuraava rieskaemäntä. Kotiseututapahtuma päättyy sunnuntaina 22. elokuuta perinnejumalanpalvelukseen, joka on samalla Joutsenon kirkon 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus.

Suksia Joutsenosta

Kesolassa toimintansa aloittanut ja sittemmin Pätilän kylään siirtynyt Joutsenon Suksi valmisti puusuksia 1950- ja 60-luvuilla. Yrityksen omistivat veljekset Onni ja Pentti Pulkkinen sekä Esko Kiukas.

Parhaimpina vuosina tehtiin jopa 2000 paria suksia kuvassa olevassa verstaassa Pätilässä. Puusuksien markkinat romahtivat 1960-luvun alussa, kun markkinoille alkoi tulla ensin puusälesuksia ja sittemmin lasikuitusuksia.

Lähes puolenvuosisataa ehti verstas toimia varastona, kunnes se purettiin ja siirrettiin Luumäen Taavettiin uusiokäyttöön: alunalkujaan riihenä, sittemmin verstaana toiminut rakennus jatkaa tarinaansa nukkumakamarina.
Pertti Vuori

Satu Putkisalo jatkaa puheenjohtajana

Satu Putkisalo jatkaa Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen johdossa. Yhdistetyssä kevät- ja syyskokouksessa valittiin erovuoroiset johtokunnan jäsenet Pekka Lukkari, Päivi Lahtinen, Jouko Nikamaa ja Matti Hätönen uudelleen.
Salotuvan remontointi jatkuu ensi vuonna ikkunoiden korjaamisella, mikäli hankkeelle saadaan Museoviraston rahoitusta. Salotupaa pidetään edelliskesien tapaan avoinna heinäkuussa viikonloppuisin. Tuvan toimintaa pyritään monipuolistamaan.
Joutseno-päivillä elokuussa julkistetaan uusi rieskaemäntä. Kotiseutuyhdistys lähtee aktiivisesti etsimään uusia toimintamuotoja. Kokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa nostetaan esille muun muassa mahdolliset hautausmaakierrokset yhdessä seurakunnan kanssa sekä loppuunmyytyjen julkaisujen digitointi ja julkaiseminen verkossa.

Joutseno-päivien tapahtumat saivat väen liikkeelle

Koronarajoitusten vuoksi aiempaa matalammalla profiililla läpiviedyt Joutseno-päivät 2020 saivat hyvin väkeä liikkeelle. Vanhoihin työtapoihin tutustui Vesikkolassa noin sata henkilöä ja Jänhiälän tansseihin myytiin parisensataa lippua.
Toritapahtumassa oli väkeä noin 160. Helteinen sää kenties verotti yleisömäärää tai sai ainakin ihmiset vetäytymään torin laidoille puiden varjoon.
Juhlapuhuja, sotakamreeri, kapteeni evp. Kalevi Sirén muisteli puheessaan lapsuus- ja nuoruusvuosiaan Konnunsuon vankilaympäristössä. Puheensa sotahistoriaa käsittelevässä osuudessa hän kävi läpi Suomen ja Venäjän välisestä sodankäynnistä.
Joutseno-lehden lukijoiden Vuoden joutsenolaiseksi äänestämä Hanni Lindeman lausui runoja uusimmasta kolmannesta runokirjastaan ja paljasti, että neljäs kirja on jo suunnitteilla.
Tapahtuman musiikkiannista vastasi korvenkyläläinen Sibelius-lukiossa opiskeleva Veeti Tikkanen.
Juhlatapahtumia oli seuraamassa myös Paikallislehti Joutseno, jonka juttu löytyy tästä.


Tapio Jauho tulentallojaksi

Joutseno on saanut uuden tulentallojan. Joutseno-päivän pääjuhlassa järjestyksessä 16:nneksi tulentallojaksi leivottiin Tapio Jauho. Innokkaana urheilu- ja hevosmiehenä tunnettu Jauho ei kuitenkaan kaartanut torille hevospelillä ja vauhdikkaasti polkupyörällä.
Tapio Jauho on pitkän linjan kotiseutumies. 2000-luvun alkupuolella hän vaikutti kotiseutuyhdistyksen johtokunnassa kymmenen vuoden ajan.
Tulentallojan tehtävän jättänyt Matti Ahvonen evästi seuraajaansa osallistumaan virka-asussaan aktiivisesti eri tapahtumiin. - Mistään ei ole pois käännytetty, hän vakuutti. Tilaisuuksia Ahvoselle kertyi parisenkymmentä, kun kuluvana vuonna koronarajoitukset ovat vähentäneet niitä huomattavasti.

Joutseno-päivät alkuun

Vuoden 2020 Joutseno-päivien avajaistapahtuma Wanhan ajan työnäytös kiinnosti kaikenikäistä väkeä. Nuoremmille tapahtumaan osallistuneille tervan tiputus tai tiilien teko oli uutta ja outoa. Iäkkäämmät ihmiset pysähtyivät seuraamaan näytöksiä ja tutkimaan esille asetettuja vanhoja esineitä, joihin monelle liittyi paljon muistoja. Kiinnostusta herättivät myös tapahtuman ideoineen Jouko Nikamaan suunnittelema pyörivä sauna. Ahtiaisen perunatila esitteli perunalajikkeitaan ja Etelä-Karjalan Vanhat Ajoneuvot ry oli tuonut paikalle komeita menopelejä. Tapahtumapaikalla pääsi myös kokeilemaan, onnistuuko kirveen teroitus vanhalla pyöritettävällä tahkolla sekä seuraamaan, miten kenttäahjolla onnistuu ovenkahvan taonta tai kuinka matonkuteita leikataan.
Tapahtuman kruunasi loistava sää.

Salotuvalla 50 kävijää

Virkin salotuvan vieraskirjaan kertyi kesällä 2020 50 nimeä. Tupa pidettiin yleisölle avoinna neljänä heinäkuun viikonloppuna.
Aukioloa jatketaan kesällä 2021.

Salotupa sai uuden katon ja avaa ovensa heinäkuussa

Huonoon kuntoon päässyt Virkin salotuvan pärekatto on korvattu huopakatteella. Korjaustyöhön saatiin avustusta Museovirastolta.
Salotupa on avoinna yleisölle heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15 välisen ajan. Paikalla on kotiseutuyhdistyksen edustajia kertomassa rakennuksen historiasta ja esineistöstä.

Kotiseutuyhdistys vastustaa yhden seurakunnan mallia

Joutsenon kotiseutuyhdistys on lähettänyt Lappeenrannan seurakuntayhtymän valtuustolle kannanoton, jolla se vastustaa yhden seurakunnan mallia ja pitää tärkeänä oman Joutsenon seurakunnan itsenäistä asemaa.
Kannanotossa korostetaan, että Joutsenon seurakunnassa on vuosisataiset perinteet ja toimintatavat, joita on kehitetty yhdessä asukkaiden, seurakunnan eri työntekijöiden ja työmuotojen kanssa yhdessä. Henkilökunnan tuttuus ja pysyvyys ovat luoneet luontevan ja läheisen suhteen seurakunnan toimintaan.
Yhden seurakunnan mallissa oman seurakunnan luottamushenkilöiden määrä vähenisi entisestään ja joutsenolaisten mielipide kuuluisi entistä heikommin päätöksenteossa.
Keskittämistoiminta ei palvele seurakuntalaisten etuja eikä tarpeita, vaan etäännyttää ja vähentää entisestään paikallista toimintaa, todetaan kannanotossa.
Seurakunnan eri toimintamuodoissa on erittäin tärkeää työntekijöiden ja seurakuntalaisten välitön yhteistyö, tuttuus ja oman alueen omaleimainen toimintamalli.
Erilaisessa keskittämistoiminnassa niin kuntien kuin seurakuntienkin toiminnassa ei ole saatu haluttuja hyötyjä ja säästöjä, joilla yhdistymisiä on perusteltu.
Jos palveluja keskitetään entisestään, täältä tulevat matkat yhdistettyjen palvelujen palvelupisteisiin kohtuuttoman pitkiksi. Erilaiseen toimintaan osallistuminen vaikeutuu välimatkojen kasvaessa ja vapaaehtoistoiminta hiipuu. Seurakunnan toiminnan etääntyminen ja omaleimaisuuden puuttuminen johtaa kirkosta eroamiseen entistä enemmän, koska työntekijät vaihtuvat jatkuvasti ja seurakuntalaisten ja työntekijöiden välille ei muodostu läheistä ja tuttua yhteisöllisyyttä.